Serbitasavalta
Serbitasavalta (serb. Република Српска, bosniaksi ja kroatiaksi Republika Srpska; myös Bosnian serbitasavalta[1]) on toinen poliittisista entiteeteistä, jotka muodostavat Bosnia-Hertsegovinan valtion; toinen on valtaosin bosniakkien ja kroaattien asuttama Bosnia-Hertsegovinan federaatio. Serbitasavallan pääkaupunki on Banja Luka[2]. Sen pinta-ala on 25 053 km² ja väkiluku 1 218 107 (2013), joista noin 88 prosenttia on serbejä, kahdeksan prosenttia bosniakkeja ja neljä prosenttia kroaatteja.
Serbitasavalta Република Српска (serbiaksi) Republika Srpska (bosniaksi ja kroatiaksi) |
|
---|---|
Serbitasavallan sijainti Bosnian ja Hertsegovinan sisällä. |
|
Lippu |
Vaakuna |
Valtio | Bosnia ja Hertsegovina |
Hallinto | |
– Presidentti | Milorad Dodik |
– Pääministeri | Radovan Višković |
Pinta-ala | 25,053 km² |
Väkiluku (2013) | 1 218 107 |
Kielet |
serbia bosnia kroatia |
Valuutta | Bosnian ja Hertsegovinan vaihdettava markka (BAM) |
BKT (2019) | 6,7 mrd $ |
– asukasta kohti | 6 320 $ |
HDI (2019) | 0,777 |
Historia
Tammikuussa 1992 Bosnia-Hertsegovinan serbikansan tasavalta (serb. Република српског народа Босне и Херцеговине, Republika srpskog naroda Bosne i Hercegovine) julistettiin Jugoslavian alueeseen kuuluvaksi tasavallaksi. Uuden tasavallan nimeksi muutettiin helmikuussa Bosnia-Hertsegovinan serbitasavalta (serb. Српска Република Босна и Херцеговина, Srpska Republika Bosna i Hercegovina). Se julistautui erilliseksi, uuteen Jugoslaviaan haluavaksi alueeksi huhtikuussa 1992. Hanke ei kuitenkaan saanut kansainvälistä tunnustusta. Saman vuoden elokuussa nimestä jätettiin pois viittaus Bosnia-Hertsegovinaan, mistä lähtien alue on ollut viralliselta nimeltään yksinkertaisesti Serbitasavalta. Bosnia-Hertsegovinan sisällissodan (1992–1995) päättäneessä Daytonin rauhansopimuksessa tunnustettiin Serbitasavallan asema Bosnia-Hertsegovinan valtion osana, entiteettinä.
Politiikka
Serbitasavallalla on oma perustuslaki, presidentti, parlamentti, hallitus (pääministeri ja muita ministerejä), oikeuslaitos sekä myös muun muassa postilaitos. Sillä on myös omat symbolit, kuten lippu ja hymni Tasavaltani (serb. Моја република, Moja republika). Vaakunat ja siihen saakka käytetty kansallislaulu menettivät lainvoiman vuonna 2007.[3]
Sisällissodan aikana ja vielä kymmenen vuotta sen jälkeen Serbitasavallalla oli myös armeija, mutta elokuussa 2005 se liitettiin Bosnia-Hertsegovinan asevoimiin.lähde?
Serbitasavallassa on kaksikamarinen parlamentti, kansalliskokous. Ylähuoneen eli kansojen talon jäsenistä on serbejä, bosniakkeja, kroaatteja kutakin ryhmää kahdeksan ja kunnanvaltuustojen valitsemia neljä. Kansalliskokouksessa on 83 jäsentä, joista neljäsosa valitaan vaalilistoilta ja kolme neljäsosaa henkilövaalilla.lähde?
Presidentit
- Radovan Karadžić (1992–1996)
- Biljana Plavšić (1996–1998)
- Nikola Poplašen (1998–1999)
- Mirko Šarović (2000–2002)
- Dragan Čavić (2002–2006)
- Milan Jelić (2006–2007)[4]
- Rajko Kuzmanović (2007–2010)
- Milorad Dodik (2010–2018)
- Željka Cvijanović (2018–2022)
- Milorad Dodik (2022–)
Hallinnollinen aluejako
Serbitasavallassa on 63 kuntaa ryhmitettyinä seitsemään alueeseen (aluekeskus):
- Banja Luka (Banja Luka)
- Doboj (Doboj)
- Bijeljina (Bijeljina)
- Vlasenica (Zvornik)
- Sarajevo-Romanija (Itä-Sarajevo)
- Foča (Foča)
- Itä-Hertsegovina (Trebinje)
Lähteet
- Hakulinen, Kerkko – Paikkala, Sirkka: Määritä osoite! päivitetty 16.2.2023. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 20.2.2023.
- Uutinen pääkaupungin muutoksesta www.vienna.at. 11.3.2009. Viitattu 2.11.2009.
- Constitutional Court of Bosnia and Herzegovina – 38th plenary session 31.3.2007. Bosnia-Hertsegovinan perustuslakituomioistuin. Viitattu 29.12.2007. (englanniksi)
- Bosnian serbitasavallan presidentti kuoli Yle.fi. 30.9.2007. Viitattu 26.12.2020.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Serbitasavalta Wikimedia Commonsissa
- Serbitasavallan parlamentin kotisivut (serbiaksi) (englanniksi)
- Serbitasavallan ylähuoneen kotisivut (serbiaksi) (englanniksi)
- Serbitasavallan hallituksen kotisivut (serbiaksi)
- Serbitasavallan presidentin kotisivut (serbiaksi) (englanniksi)
- Republika Srpska – Serbitasavallan internetportaali (serbiaksi)