Serbian kieli

Serbian kieli (serb. српски језик, srpski jezik) eli serbia (serb. српски, srpski) on eteläslaavilaisten kielten läntiseen haaraan kuuluvan serbokroaatin kielen Serbiassa käytettävä standardisoitu muoto. Saman kielen muita standardeja ovat kroatian kieli, bosnian kieli ja montenegron kieli. Kaikki nämä muodot perustuvat läntisen eteläslaavin štokaaviseen murteeseen, joka jakautuu ekaavin, jekaavin ja ikaavin äänneryhmiin.

Serbia
  Enemmistökieli   Vähemmistökieli
  Enemmistökieli
  Vähemmistökieli
Oma nimi srpski, српски
Tiedot
Alue entinen Jugoslavia
Virallinen kieli  Serbia
 Bosnia ja Hertsegovina
 Montenegro
 Kosovo
Puhujia 12 miljoonaa[1]
Kirjaimisto kyrillinen ja latinalainen
Kielenhuolto Serbian standardisointilautakunta[2]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä slaavilaiset kielet
eteläslaavilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 sr
ISO 639-2 scc (B), srp (T)
ISO 639-3 srp
Ohje

Serbiassa käytetään sekä latinalaisia että kyrillisiä kirjaimia.

Muodot

Balkanin läntinen eteläslaavi jaetaan kolmeen päämurteeseen: štokaavi, kajkaavi ja čakaavi. Näistä štokaavi, nimenomaisesti sen itähertsegovinalainen muoto, valittiin Wienin kirjallisuussopimuksessa 1850 kroaatin ja serbian yhteisen kirjakielen pohjaksi.

Štokaavissa on lisäksi kolme erillistä lausuntatapaa (izgovor), jotka johtuvat muinaisslaavilaisen jat-kirjaimella merkityn äänteen muuttumisesta. Ekaavissa (ekavica) jat on muuntunut e-äänteeksi ja (i)jekaavissa (ijekavica) (i)je-äänteeksi, mistä näiden nimitykset myöskin tulevat. Erot eivät estä keskinäistä ymmärtämistä, vaan ovat lähinnä verrattavissa esimerkiksi suomen murteinen eroihin tyyliin "ilman" ja "iliman" (pohjalaisittain). Kolmas lausuntapa ikaavi (ikavica) esiintyy lähinnä Kroatiassa.

Serbian kirjakieli eli Belgradin standardi on ekaavista, mutta esimerkiksi Etelä-Serbian ja Bosnian serbit puhuvat jekaavia. Muuten serbokroaatin eli keskisen eteläslaavin muut muodot (kroatia, bosnia, montenegro) ovat jekaavisia. Aiemmin montenegrossa puhuttua keskistä eteläslaavia on pidetty jekaavisena (tai ijekaavisena) serbiana, mutta itsenäistymisen myötä (2006) on alettu käyttää nimitystä montenegron kieli, jolle kehitetään omaa standardia. Vuoden 2013 Montenegron sisäisessä selvityksessä noin 40 prosenttia montenegrolaisista katsoi puhuvansa serbiaa.[3]

ekaaviksijekaaviksisuomeksi
detedijetelapsi
belobijelovalkoinen
celocijelokaikki
nenijeei
vremevrijemeaika
leplijepkaunis
veranvjerantosi
grejatigrijatilämmittää
devojkadjevojkatyttö
svetsvijetmaailma

Jekaavinen tunnetaan myös nimellä ijekaavinen, varsinkin jos halutaan korostaa ääntämyseroa. Yleensä jekaavissa -ije ääntyy -je, mutta esimerkiksi montenegrossa svijete ei äännykään svje-te, vaan svi-je-te.

Aakkoset

Serbian kyrilliset ja latinalaiset aakkoset:

Kyrillinen Latinalainen Kirjaimen nimi ISO 9 Ääntäminen   Kyrillinen Latinalainen Kirjaimen nimi ISO 9 Ääntäminen
А а A a а, a a [a] Н н N n не, ne n [n]
Б б B b бе, be b [b] Њ њ Nj nj ње, nje n̂ [ɲ]
В в V v ве, ve v [v] О о O o о, o o [o]
Г г G g ге, ge g [g] П п P p пе, pe p [p]
Д д D d де, de d [d] Р р R r ре, re r [r]
Ђ ђ Đ đ ђе, đe đ [dʒ] С с S s се, se s [s]
Е е E e е, e e [e] Т т T t те, te t [t]
Ж ж Ž ž же, že ž [ʒ] Ћ ћ Ć ć ће, će ć [tʃʲ]
З з Z z зе, ze z [z] У у U u у, u u [u]
И и I i и, i i [i] Ф ф F f фе, fe f [f]
Ј ј J j је, je ǰ [j] Х х H h ха, ha h [x/h]
К к K k ка, ka k [k] Ц ц C c це, ce c [ts]
Л л L l ле, le l [l] Ч ч Č č че, če č [tʃ]
Љ љ Lj lj ље, lje l̂ [ʎ] Џ џ Dž, dž џе, dže d̂ [dʒʲ]
М м M m ме, me m [m] Ш ш Š š ша, ša š [ʃ]

Kielinäyte

Latinalaisin aakkosin

»Sva ljudska bića radjaju se slobodna i jednaka u dostojanstvu i pravima. Ona su obdarena razumom i svešću i treba jedni prema drugima da postupaju u duhu bratstva.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [4]

Kyrillisin aakkosin

»Cвa људскa бићa рaђajу сe слoбoднa и jeднaкa у дoстojaнству и прaвимa. Oнa су oбдaрeнa рaзумoм и свeшћу и трeбajeдни прeмa другимa дa пoступajу у духу брaтствa.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [5]

Lähteet

Aiheesta muualla
Slaavilaiset kielet

bosnia | bulgaria | interslaavi | kantaslaavi | kašubi | kirkkoslaavi | kroatia | makedonia | molisenkroatia | montenegro | muinaiskirkkoslaavi | polabi | puola | ruteeni | serbia | serbokroatia | sleesia | slovakki | sloveeni | slovintsi | sorbi | tšekki | ukraina | valkovenäjä | venäjä

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.