Seppo Hanski

Seppo Hanski syntyi Kemissä ja vietti siellä neljä ensimmäistä elinvuottaan. Sitten perhe muutti Rovaniemelle. Seppo Hanski soitti vetopasuunaa 15-vuotiaana paikallisessa soittokunnassa. 1950-luvun lopulla hän hankki saksofonin ja pääsi esiintymään rovaniemeläiseen tanssiorkesteriin, jonka ohjelmistossa oli iskelmän lisäksi myös Hanskin mielimusiikkia, jazzia.

Seppo Hanski osallistui siihen aikaan usein paikallisiin iskelmälaulukilpailuihin. 1960-luvun alussa hän sijoittui toiseksi Rovaniemellä järjestetyssä kilpailussa esittämällään kappaleella "Night and Day". Kerrotaan, että hän olisi voittanut, ellei olisi ollut liiaksi jazz-laulajan maineessa.

Vuoden 1965 alussa Hanski teki yhdessä Musiikki-Fazerilla työskennelleen Pekka Härkösen kanssa demonauhan, jonka hän toimitti Toivo Kärjelle. Kärki vakuuttui oitis tämän sentimentaalisen jazz-vaikutteisen saksofonisti-laulajan kyvyistä ja jo kohta valmistuikin Seppo Hanskin ensimmäinen single-levy, Toivo Kärjen tango "Anneli Anneli Anneli". Tangon suosio Suomessa oli silloin suurimmillaan ja siltä pohjalta Kärjen vanhan tangon "uudelleenlämmitys" Seppo Hanskin esittämänä oli ymmärrettävä ratkaisu ensilevynä. Levy oli syksyn myyntilistan 15. sijalla. Kuitenkin vasta toinen levy, israelilainen kansansävelmä "Dona Dona" Tuula Valkaman suomennoksena ja Heikki Laurilan twist-fox -sovituksena toi Seppo Hanskin suuren yleisön tietoisuuteen. Levy olikin sitten koko loppuvuoden ajan Suomen myydyin single-äänite.

Seuraavan vuoden aikana Seppo Hanski vielä levytti muutaman Toivo Kärjen tangon sekä mm. käännösiskelmät "Painan vain pääni" ja "Kun sydän rakastaa". Suurin menestys tuli kuitenkin vuonna 1967, silloin ilmestyi Tuula Valkaman suomennoksena italialaisiskelmä "Nessuno mi puo guidicare" suomeksi nimellä "Erehdyin kerran".

Kesken parhainta menestyskauttaan Seppo Hanski kuitenkin joutui vuosikausiksi vetäytymään pois estradeilta. Epäonnistunut nielurisaleikkaus ja sitä seurannut vääränlaisen laulutavan aiheuttama äänihuulten ylenmääräinen rasitus aiheuttivat sen, että äänihuuliin kasvoi kyhmyjä, ja Hanski menetti lauluäänensä. 1970-luvun alkupuolella Seppo Hanskilta ilmestyi ainoastaan muutama yksittäinen levytys ensin PSO:n ja myöhemmin Satsanga Oy:n kokoomaäänitteillä.

Vuonna 1977 ilmestyi Jukka Kuoppamäen johtaman Satsanga-yhtiön kustantamana Hanskin LP-albumi Ihmisten joukossa. Levyllä oli uutta, Seppo Hanskille varta vasten tehtyä ohjelmistoa, mm. Reino Lauanteen sävellykset ja sanoitukset "Ihmisten joukossa", jota pidetään eräänä Seppo Hanskin vahvimmista tulkinnoista, sekä "Muistojen kukka". Lisäksi levyllä oli tangoja ("Suutelen kättänne, madame" ja "Isabella") sekä kansanmusiikkia ("Annan ja Pentin laulu"). Myös 1960-luvulla suosioon nousseet kappaleet "Painan pääni" ja "Erehdyin" kerran olivat albumilla Unto Haapa-ahon uudelleen sovitettuina versioina. Muutoin levyn sovituspuolesta vastasi Pentti Lasanen. Vuonna 1978 Satsanga julkaisi myös kokoelma-albumin Parhaat, joka sisälsi pääasiassa Seppo Hanskin tunnetuinta ohjelmistoa vuosien varrelta. Satsangan levyillä Seppo Hanski teki myös uuden aluevaltauksen tanssimusiikin alalla, hän nimittäin levytti kolme Jukka Kuoppamäen säveltämää ja sanoittamaa perussuomalaista humppaa, "Kainuun tyttö", "Tanssi ja laula" ja "Kulkurin humppa".

Vuonna 1980 Seppo Hanski levytti JP-Musiikille. Kokoelmalevysarjaan Seppo Hanskin levyttämät kappaleet olivat "Koskaan et muuttua saa" ja jo kolmannen kerran hänen kestohittinsä "Erehdyin kerran", tällä kertaa 1980-luvun tyyliin sovitettuna. Niin ikään 1980-luvun alussa häneltä ilmestyi myös AAC-opiston kustantama lasten liikennekasetti. Kasetti sai hyvän vastaanoton, sitä myytiin yli 50 000 kappaletta. Kasetin saama menestys innosti häntä julkaisemaan vielä albumin Lapsuuteni joululaulut. Joululaululevyä myytiin levyinä ja kasetteina yli 100 000 kappaletta.

Seppo Hanski jätti musiikin päätyönään vuonna 1983 ja ryhtyi turkulaisen ohjelmatoimiston myyntipäälliköksi. Siitä lähtien hän kierteli saksofoneineen tanssipaikoilla enää viikonloppuisin. Hanskilla todettiin vuonna 1994 maksasyöpä ja hän kuoli sairauteensa 52-vuotiaana helmikuussa 1995.[3]

Seppo Hanskin neljästä lapsesta kolme – Anna, Pinja ja Janus – ovat levyttäneitä muusikoita.

• Seppo Hanski Pomuksen tietokannassa
• Seppo Hanski Rocket Recordsin sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
• Seppo Hanskin esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)