Sepelrastas

Sepelrastas (Turdus torquatus) on mustarastaan sukuinen vuoristoissa elävä lintu.

Sepelrastas
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Vaarantunut [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Rastaat Turdidae
Suku: Rastaat Turdus
Laji: torquatus
Kaksiosainen nimi

Turdus torquatus
Linnaeus, 1758

Alalajit
  • T. t. alpestris
  • T. t. amicorum
  • T. t. torquatus
Katso myös

  Sepelrastas Wikispeciesissä
  Sepelrastas Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on 23–24 cm, paino 110 g ja siipien kärkiväli 38–42 cm.

Koiras on musta tai tummanharmaa lukuun ottamatta valkoista kaulusta ja keltamustaa nokkaa. Sen siivet ovat hopeanhohtoiset, mikä on hyvä tuntomerkki verrattuna mustarastaaseen. Naaras ja nuori lintu ovat himmeämpiä väriltään. Nuoren linnun rinnan vaalea puolikuu on syksyllä ja talvella vaikeasti erotettavissa, kunnes se höyhenten kulumisen johdosta keväällä kirkastuu. Nuorta lintua pitää varoa sekoittamasta mustarastaaseen. Sepelrastaan lento ei ole tyypillistä rastaiden lentoa vaan poikkeaa siitä selvästi. Siivenlyönnit ovat nykiviä ja lento suoraviivaista. Ääni on kova naksahdus, joka muistuttaa mustarastaan ääntä.

Vanhin eurooppalainen rengastettu sepelrastas on ollut espanjalainen 9 vuoden 1 kuukauden ikäinen yksilö.

Levinneisyys

Sepelrastas pesii Länsi- ja Keski-Euroopan vuoristoissa, Lapissa, Kaukasuksella ja Turkmeniassa. Suomessa pesii 100–200 paria Lapissa. Euroopan kanta on 250 000  350 000 paria, josta puolet eli kolmasosa maailman kannasta, pesii Itävallassa ja Romaniassa. Se muuttaa talvehtimaan Välimeren maihin ja Pohjois-Afrikkaan. Kevätmuutto tapahtuu huhtikuussa ja toukokuun alussa, syysmuutto elokuun lopulta alkaen aina marras–joulukuulle, päämuuton sattuessa lokakuulle.

Elinympäristö

Vuoristot. Lapissa tuntureilla ja vaaroilla, missä jyrkkiä kallioseinämiä tai rotkoja. Muuttoaikoina tavataan monenlaisilla kivikkoisilla avomailla.

Lisääntyminen

Sepelrastas tekee pensaaseen, tavallisimmin kuitenkin maahan, siistin puolipallonmuotoisen pesän ja munii siihen 3–6, tavallisesti 4 munaa. Haudonta-aika on 12–14 päivää ja kummatkin puolisot hautovat. Samoin ne molemmat ruokkivat poikasia, jotka jättävät pesän 14–16 päivän ikäisinä. Sukukypsä yksivuotiaana. Pohjoisessa pesii kerran kesässä, etelässä usein kahdesti.

Ravinto

Sepelrastas syö hyönteisiä, matoja ja muita selkärangattomia sekä hedelmiä ja marjoja.

Lähteet

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1988: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa, V. – Oxford University Press. Hongkong. ISBN 0-19-857508-4

Viitteet

  1. BirdLife International: Turdus torquatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.2.2014. (englanniksi)
  2. Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 570. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.8.2021).

    Kirjallisuutta

    • Järvinen, Antero & Pryl, Mikko 1976: Havaintoja sepelrastaan Turdus torquatus pesimisestä Kilpisjärvellä. – Lintumies 4.1976 s. 121. SLY.
    • Pulliainen, Erkki, Eskonen, Hannu & Hietajärvi, Teuvo 1981: Sepelrastas pesivänä Itäkairan itäosissa. – Ornis Fennica 58:175–176.
    • Österblom, Ingmar 1985: Sepelrastas (Turdus torquatus)* ilmeisesti pesivänä Korppoon ulkosaaristossa. – Lintumies 4.1985 s. 191. LYL.
    • https://twitter.com/EuroBirdPortal/status/855443884792582144
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.