Sepelhanhi

Sepelhanhi (Branta bernicla) on pienikokoinen hanhi.

Sepelhanhi
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Sorsalinnut Anseriformes
Heimo: Sorsat Anatidae
Alaheimo: Hanhet Anserinae
Suku: Kirjohanhet Branta
Laji: bernicla
Kaksiosainen nimi

Branta bernicla
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Sepelhanhi Wikispeciesissä
  Sepelhanhi Commonsissa

Ääninäyte
Äänitetty Englannissa.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Branta bernicla

Koko ja ulkonäkö

Sepelhanhi on pieni ja lyhytnokkainen hanhi, jonka höyhenpeite on mustanruskean ja valkean kirjava. Pää ja rinta mustat, kaulassa valkea sepel. Selkä harmaa, kupeet vaaleanharmahtavat. Alaperä on puhtaan valkoinen ja varsinainen pyrstö hyvin lyhyt. Pyrstön avulla sen voi erottaa mm. merihanhesta ja valkoposkihanhesta.

Pituus on 56–61 cm, siipien kärkiväli 115 cm, paino 1,0–2,2 kg.

Euroopan vanhin rengastettu sepelhanhi on ollut brittiläinen 28 vuoden 8 kuukauden ikäinen lintu.

Levinneisyys

Sepelhanhi pesii pohjoisilla merenrannoilla ja muuttaa Etelä-Suomen yli talvehtimaan. Pohjois-Amerikassa pesii alalaji nigricans, jolla lähes mustat kupeet, Itä-Kanadasta Huippuvuorille vaaleakupeinen alalaji hrota. Euroopan pesimäkanta asustaa Huippuvuorilla (noin 5 000 paria) ja Venäjällä Kaninin niemimaalla. Euroopassa talvehtii noin 320 000 sepelhanhea, joista 300 000 on kotoisin Venäjältä, pääosin Taimyrin niemimaalta. Maailmassa arvioidaan olevan noin 570 000 yksilöä. Sepelhanhi ei pesi Suomessa.[2]

Elinympäristö

Arktisten alueiden rannat ja tundra. Vetiset luhdat ja suot. Muuttoaikoina tavataan meri- ja järvialueilla. Kevätmuutto tapahtuu toukokuussa, jolloin Suomenlahden yli muuttaa muutamassa päivässä lähes koko Euroopassa talvehtinut populaatio. Syysmuutto tapahtuu pitemmän ajan kuluessa syys-lokakuussa, eikä kevätmuuttoon verrattavaa massatapahtumaa esiinny.

Lisääntyminen

Pesä on maassa, usein lammen rannalla. Sepelhanhi tekee 3–5 munaa, joita naaras hautoo 24–26 päivää. Poikaset ovat pesäpakoisia ja ne ovat lentokykyisiä noin 40 vuorokauden kuluttua kuoriutumisestaan. Parisuhde on monivuotinen, ja pari on hyvin pesäpaikkauskollinen. Sukukypsä 3-vuotiaana.

Ravinto

Pesimäalueilla laiduntaa ruohoa, sammalta ja jäkälää, sekä puolisukeltaa vesikasveja ja -hyönteisiä. Talvehtimisalueilla etenkin Zostera-suvun lajien juuret, korret ja lehdet ovat sepelhanhen suosiossa.

Lähteet

  1. BirdLife International: Branta bernicla IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.6.2014. (englanniksi)
  2. http://www.luonnossa.org/Lintulajit/Joutsenet_ja_hanhet/Sepelhanhi/sepelhanhi.html (Arkistoitu – Internet Archive)

    Aiheesta muualla

    • Hottola, Petri 1984: Sepelhanhen Branta bernicla nigricans -rotu ensi kertaa Suomessa. - Lintumies 3.1984 s. 102–105. LYL.
    • Rosendahl, Leo & Saarinen, Eino 1980: Havainto sepelhanhiparven levähtämisestä Hirvensalmen Puulavedellä. - Lintumies 4.1980 s. 181. LYL.
    • Wiss, Kai & Andersson, Göran 1979: Prutgäss Branta bernicla kolliderade med färja. - Ornis Fennica 56:172.
    • Sepelhanhi Lintukuva-verkkopalvelussa
    • LuontoPortti: Sepelhanhi (Branta bernicla)
    • ITIS: Branta bernicla (englanniksi)
    • Lisätietoa sepelhanhesta (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.