Senusret I

Vaikka Amenemhet I on varsinainen 12. dynastian perustaja, pidetään Senusretiä usein sen ensimmäisenä vahvana faaraona. Manetho onkin (virheellisesti) sijoittanut Amenemhetin 11. dynastiaan ja Senusretin 12. dynastian ensimmäiseksi faaraoksi. Senusretin hallituskausi oli varsin pitkä, Manethon mukaan 46 vuotta, jonka Torinon papyrus vahvistaa 45 vuodella ja tuntemattomalla määrällä kuukausia (papyrus on vahingoittunut tältä kohtaa). Viimeiset merkinnät Senusretin hallituskaudelta ovat hänen 44. hallitusvuodeltaan peräisin olevassa steelassa, joka on nykyisin Leydenin museossa.

Senusretin katsotaan olleen edeltäjänsä kanssahallitsijana noin 10 vuoden ajan, vaikka tämä näkemys on saanut kritiikkiä viime vuosina. Seuraajansa Amenemhet II:n kanssa hän oli todennäköisesti kanssahallitsijana kolme tai neljä vuotta.

Senusretin isä oli hänen edeltäjänsä Amenemhet I ja Neferutotenan oli hänen äitinsä. Yhdessä kuningatar Nefrun kanssa Senusret sai ainakin yhden pojan, Amenyn, josta tuli myöhemmin hänen seuraajansa Amenemhet II. Hänellä oli myös neljä tytärtä, Itakiaiet Neferusobek, Neferuptah ja Nenseddjedet.

Senusret aloitti hallituskautensa vaikeissa olosuhteissa, sillä useissa kirjallisissa lähteissä kerrotaan Amenemhet I:n murhatun Senusretin ollessa johtamassa sotaretkeä Libyaan. Murhan takana olivat ilmeisesti Amenemhetin palatsin vartijat, jotka todennäköisesti yrittivät anastaa valtaa itselleen, tai jollekulle muulle, sijaishallitsijan ollessa poissa maasta. Senusret kuuli kuitenkin tästä nopeasti ja palasi Egyptiin. Hän teloitutti Amenemhetin murhasta vastuussa olevat henkilöt ja julkaisi tämän laatiman kirjeen, "Amenemhetin ohjeet", jossa kerrotaan kuinka hyvä hallitsija hallitsee. Tämän kirjeen turvin hän sai papiston ja aateliston vakuutettua oikeudestaan valtaistuimeen.

Senusretin hallituskaudella Egyptin ulkopolitiikka kohdistui pääasiassa Nubiaan, jonne hän lähti ensimmäiselle sotaretkelleen kymmenentenä hallitusvuonnaan. Toisen suuren sotilasoperaation hän järjesti kahdeksantenatoista hallitusvuonnaan, jolloin hän laajensi Egyptin rajoja etelään aina Buheniin, toiselle kataraktille. Tänne hän perusti linnakkeen, jonka pääasiallinen tarkoitus oli estää Egyptin vihollisia tunkeutumasta valloitetulle alueella ja myös toimia pienempien sotilasoperaatioiden tukikohtana.

Aasian (nyk. Lähi-itä) kanssa suhteet tuntuivat olevan huomattavasti rauhallisemmat Amenemhet I:n rakentamien "hallitsijan muurien" takia. Muurit toimivat pelotteena hyökkääville joukoille, joten karavaanit saivat kulkea rauhassa beduiineilta kauppamatkoillaan.

Egyptissä Senusret rakennutti useita monumentteja valloittamaansa Etelä-Nubiaan sekä Ala-Egyptin Heliopoliihin ja Tanikseen. Häntä pidetään yleisesti Amonin Karnakin temppelin perustajana. Amonin temppelistä tuli erityisen merkittävä ja sitä laajennettiin satoja vuosia. Lähes kaikki Uuden valtakunnan faaraot laajensivat sitä hallituskausinaan, Akhenaten pois lukien. Senusretin rakennuttama valkoinen temppeli, joka on kunnostettu viime vuosina, on yksi aikansa taidokkaimmin rakennetuista temppeleistä. Se on valmistettu valkoisesta kalkkikivestä, todennäköisesti Senusretin Heb-sed -juhlaa varten.

Abydoksessa Senusret rakennutti uudestaan Khent-amentiu-Osiris -temppelin. Temppeliin kuului kaksi valtavaa, 20 metriä korkeaa ja 121 tonnia painavaa, punagraniitista valmistettua obeliskia. Toinen näistä on yhä edelleen liikenneympyrän keskellä Faijumissa ja se on vanhin yhä Egyptissä olevista obeliskeista.

Temppelin valmistuttua nousi Osiriksen kultti hyvin suureen suosioon varsinkin aateliston, mutta myös koko kansan keskuudessa. Tämän myötä Osiriksesta tuli merkittävin hautauksen ja kuoleman jumala ja häntä palvottiin vielä kreikkalais-roomalaisella kaudellakin. Monet aateliset alkoivat myös hankkimaan steeloja ja patsaita, joita he lähettivät Osiriksen temppeliin, ollakseen näin yhteydessä jumalaan kuolemansa jälkeenkin.

Senusretin hallituskaudelle ajoitetuissa kirjeissä kerrotaan kuinka Egyptiä kohtasi laaja nälänhätä Niilin huonon tulvan vuoksi.

Senusret rakennutti pyramidin nimeltä "Senusret katselee kahta maata" el-Lishtiin hänen isänsä Amenemhet I:n pyramidin, joka on hieman tätä pienempi, viereen. Senusretin pyramidi on rakenteeltaan melko omituinen, sillä se muodostuu pienehköistä huoneista, jotka täytettiin hiekalla ja sitten peitettiin kahdella kerroksella kalkkikiveä. Tämä rakenne ei kuitenkaan osoittautunut kovin kestävästi ja pyramidista onkin enää jäljellä pelkät rauniot, jotka sijaitsevat Kairoon johtavan tien läheisyydessä.

Senusretin pyramidin lähellä on kymmenen pienempää pyramidia, joista yhdeksän on hänen vaimoilleen ja yksi kuningatar Nefrulle. Nefrun pyramidissa on hänen nimensä kirjoitettu kartussin sisään. Tämä on vanhin löytö jossa muun kuin faaraon nimelle näin on tehty. Nefrun pyramidi on nykyisin suurimmaksi osaksi veden alla eikä yksikään nykyajan arkeologi ole sitä tutkinut.

Senusretin hautatemppeliin tehtiin kaivauksia vuonna 1894, joiden yhteydessä se tuhottiin lähes täysin, mikä oli hyvin tyypillistä tuon ajan alkukantaisille kaivausmenetelmille. Tuona aikana ei rakennusta osattu vielä kartoittaa, joten sen tarkka rakenne on tuntematon. Sisältä löytyi kuitenkin kahdeksan suurta seisovaa ja kymmenen istuvaa patsasta.