Seminaarinmäki

Seminaarinmäki on Jyväskylän Mattilanpellon kaupunginosassa sijaitseva pienalue, joka on saanut nimensä Jyväskylän seminaarista. Nykyään Seminaarinmäki tunnetaan parhaiten Jyväskylän yliopiston vanhimpana kampusalueena, ja sitä on joskus pidetty Suomen kauneimpana kampuksena.[1] Seminaarinmäki kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[2].

Ludvig Isak Lindqvistin laatima asemakaavakartta Jyväskylän seminaarista (1877).
Näkymä Seminaarinmäeltä. Taustalla olevassa rakennuksessa toimii Jyväskylän yliopiston kielikeskus.

Kasvitieteellinen puutarha

Ensimmäinen puutarhasuunnitelma alueelle laadittiin 1880-luvulla. Tuolloin mäelle syntynyt puisto edusti maisemapuutarhaa, ja sille olivat ominaisia kumpuileva maasto, kaarevat käytävät, polut, sillat ja huvimajat. Seminaarin puutarhaopetus pääsi käyntiin 1890-luvulla. Esimerkiksi suuri hedelmätarha palveli omenanviljelyn leviämistä kansan pariin.

Seminaarinmäen rakennukset
Tämä lista on luotu Wikidatassa olevaa dataa käyttämällä ja sitä päivittää määräajoin botti.
Listan sisälle tehdyt muokkaukset poistetaan seuraavassa päivityksessä!
Rakennus Arkkitehti Rakennusvuosi Kuva Koordinaatit
Aallon kirjasto Alvar Aalto 1955
62.236671°N, 25.732605°E
AaltoAlvari Alvar Aalto 1955[3]
62.23625155°N, 25.72848855°E[3]
Athenaeum Arto Sipinen 1976
62.237667°N, 25.734222°E
E-rakennus 1989
62.237398°N, 25.731303°E
Educa Konstantin Kiseleff
Ludvig Isak Lindqvist		 1881
62.238265°N, 25.73516°E
Fennicum Konstantin Kiseleff
Ludvig Isak Lindqvist		 1883
62.236902°N, 25.732473°E
Historica Konstantin Kiseleff 1881
62.237936°N, 25.734721°E
Jyväskylän yliopiston päärakennus Alvar Aalto 1954[3]
62.23630575°N, 25.73244908°E[3]
Kasvatusopillisen korkeakoulun asuntola Alvar Aalto 1954
62.235094°N, 25.730228°E
Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu Alvar Aalto 1954
62.237129°N, 25.731315°E
Kasvatusopillisen korkeakoulun henkilökunnan asuntola Alvar Aalto 1954[3]
62.23770546°N, 25.73144754°E[3]
Liikuntatieteen laitosrakennus Alvar Aalto 1971
62.234612°N, 25.728696°E
Lozzi Alvar Aalto 1954
62.235527°N, 25.730804°E
Lyhty Alvar Aalto 1954
62.235744°N, 25.731379°E
Lähde Arto Sipinen 1974
62.237727°N, 25.736167°E
Musica Arto Sipinen 1976
62.238358°N, 25.734453°E
Normaalikoulun alakoulu (Seminaarinmäki) Ilmari Lahdelma
Rainer Mahlamäki		 2002
62.237266°N, 25.728878°E
Opinkivi Ilmari Lahdelma 2003
62.234633°N, 25.730608°E
Oppio Konstantin Kiseleff
Helge Rancken		 1882
62.237238°N, 25.734722°E
Parviaisen talo Wäinö Gustaf Palmqvist 1908
62.236781°N, 25.736273°E
Pitkäkatu 1 A Kerttu Tamminen 1929
62.235471°N, 25.726847°E
Pitkäkatu 1 B Yrjö Blomstedt
Hjalmar Åberg		 1903
62.23495°N, 25.726438°E
Pitkäkatu 1 C Yrjö Blomstedt
Hjalmar Åberg		 1903
62.234492°N, 25.725771°E
Pitkäkatu 1 C1 Olavi Kivimaa 1952
62.234213°N, 25.725518°E
Puutarhurin talo Konstantin Kiseleff 1882[3]
62.23730042°N, 25.73396537°E[3]
Seminaarinmäen viljamakasiini Wivi Lönn 1851
62.237155°N, 25.73677°E
Seminarium Konstantin Kiseleff 1883
62.237105°N, 25.733183°E
T-rakennus Arto Sipinen 1974
62.237613°N, 25.735219°E
Taavettilan riihi
62.23575684°N, 25.73379908°E[3]
Työtupa Yrjö Blomstedt
Hjalmar Åberg		 1902
62.235283°N, 25.72639°E
Urheiluhalli U2 Alvar Aalto 1955
62.235844°N, 25.728855°E
Villa Rana Yrjö Blomstedt 1905
62.236626°N, 25.735001°E
Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto 1964
62.235°N, 25.731111°E
Automaattisesti luodun listan loppu.

Katso myös

Lähteet
  1. Kirsi-Marja Nurminen: Kadotettu paratiisi. Tiedonjyvä, 2008, nro 6, s. 28.
  2. RKY  ι  Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 9.2.2017.
  3. https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200191

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.