Selkie
Selkie on kylä Kontiolahdella. Se sijaitsee kunnan eteläosassa, Joensuusta itään Ilomantsintieltä erkanevan Jakokoski-Heinävaara -tien eli Mönnin-Selkien maantien (yhdystie 5100) varrella. Kylän naapurikyliä ovat Heinävaara ja Mönni. Asukkaita kylällä on noin 270.[1]
Selkie-Lehtoi on nauhamainen kyläkokonaisuus, joka ryhmittyy korkealle vaaralinjalle vanhan Tohmajärven maantien varteen. Tie seuraa paikoitellen 1600-luvun ensimmäistä, rinteille kaskiviljelyn tuoman asutuksen synnyttämää kylätien linjaa. Vaarat nousevat paikoin yli 200 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kylältä on toistaiseksi laajoja selkeitä näkymiä ympäristöön: suora näköyhteys jopa Joensuun keskustaan, Pielisjoelle ja Kolille asti. Möykynmäki on seudun tieliikenneympäristöistä paikallisesti koettavin.
Kylän nimi "Selkien kylä" taipuu muodossa "Selillä, Seliltä, Selille"; Lehtoin kylä (varhain oma kylänsä) "Lehtoilla, Lehtoilta, Lehtoille". Nykyinen kirjoitusasu on todennäköisesti peräisin Venäjän vallan ajalta, ja tämä on edesauttanut nykyisiäkin poikkeavia kielellisiä variaatioita. Virallisissa yhteyksissä sallitaan muodollisesti "Selkiellä" jne.
Selkien pohjoisin osa kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[2] Samoin Selkien-Lehtoin-Heinävaaran kyläalue on yksi valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisista valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista (koko maassa 156 aluetta).
Muiden Pohjois-Karjalan vaarakylien tapaan Selkie on osa ympäristöministeriön vuonna 1992, Suomen 75-vuotisjuhlavuonna, julkistamia Suomen kansallismaisemia[3]. Historiallisen, kulttuuri- tai luonnonmaisemansa puolesta merkityksellisiksi kansallismaisemiksi on valittu yhteensä 27 väljää aluekokonaisuutta (maisematyyppiä) ympäri Suomen. Luokittelulla ei ole juridista merkitystä.
Selillä on kyläkoulu sekä oma evankelisluterilainen hautausmaakappeli Selkien-Mönnin hautausmaalla. Alakoulussa on tällä hetkellä noin 27 oppilasta Seliltä ja Mönnistä. Kylästä on arkipäivisin linja-autoyhteys Kontiolahden ja Joensuun suuntiin. Liikuntatiloja on Palotalon nykyaikaisessa urheiluhallissa. Mustavaaran laskettelukeskus sijoittuu kylän etelälaidalle. Metsästysseura Selkien Seudun Erä ylläpitää 1920–30-luvuilla rakennettua, kunnostettua ja paikallisesti rakennustaiteellisesti merkittävää maamiesseurantaloa.
Selkien kyläalueeseen kuuluvat Selkien ja Lehtoin lisäksi muiden muassa Elovaara, Havukkavaara, Jukajoki ja Mustavaara.
Kylän postitoimipaikka on 81235 Lehtoi. Vuoden 2012 lopputalvesta lähtien on paikalliset postipalvelut siirretty muualle viimeisen kyläkaupan lopetettua. Nuoriso- ja harrastustilat on sittemmin siirretty pois alakoulun tiloista uuden kylällä sosiaalisia palveluja tarjoavan yksityisen yrityksen tiloihin. Koulurakennuksessa toimii vielä alakoulu.
Selkien Sisu on paikallinen urheiluseura, joka keskittyy etupäässä suunnistukseen.
Selkien kyläyhdistys on osallistunut laajasti Jukajoen ja Jukajärven kunnostushankkeeseen, josta on tehty kansainvälisesti tuotettu dokumenttielokuva Jukajoki.
Yhdistyksiä
- Selkien kyläyhdistys
- Selkien Sisu
- Selkien Seudun Erä
- Selkien Martat
- Selkien VPK
Lähteet
Viitteet
- Selkien nykypäivää Selkien kyläyhdistys. Arkistoitu 23.10.2013. Viitattu 18.9.2011.
- Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskeva inventointi on vahvistettu 29.1.2009. Museovirasto. Viitattu 31.1.2010.
- www.ymparisto.fi
- Harivaara
- Herajärvi
- Iiksi
- Jakokoski
- Kontiolahti
- Kontioniemi
- Kulho
- Kunnasniemi
- Kupluskylä
- Kylmäoja
- Lehmo
- Mönni
- Onttola
- Paihola
- Puntarikoski
- Puso
- Pyytivaara
- Rantakylä
- Romppala
- Selkie
- Varparanta
- Venejoki