Selkeen kartano

Selkeen kartano perustettiin vuonna 1613, kun Kustaa II Aadolf antoi kruunun haltuunsa ottaman maatilan Mouhijärven Selkeen kylästä sotapäällikkönä kunnostautuneen skotlantilaisen everstin William Ogilwien leskelle Barbara Kinnardille. Muutaman vuoden kuluttua siihen liitettiin koko kylä seitsemän manttaalin kartanoksi, jolloin haltijana oli Kinnardin toinen puoliso eversti Samuel Cockburn. Kuninkaankartanona toimiessaan Selkee ei ollut perintötila, vaan sen omistajat määrättiin aina uudelleen. Heihin lukeutuivat muun muassa sotamarsalkka Åke Tott ja vapaaherra Hans Wachtmeister. Selkee oli kuninkaankartanona noin 70 vuoden ajan, kunnes palautui kuninkaan omistukseen reduktion yhteydessä.[1]

Seuraavaksi kartanosta tuli Porin läänin jalkaväkirykmentin komentajan virkatalo vuonna 1684. Mouhijärvellä piti myös majaansa rykmentin henkivartiokomppania, jonka upseereilla oli paikkakunnalla omat virkatalot.[1] Kartanon vanha päärakennus tuhoutui tulipalossa helmikuussa 1758, jonka yhteydessä viisi säätyläislasta sekä rykmentin komentaja eversti Hans von Dellwig saivat surmansa. Dellwigin hirsinen hautakarmi sijaitsee Mouhijärven vanhalla hautausmaalla ja sen seinässä on myös tapauksesta kertova muistolaatta uhrien nimineen.[2] Uusi päärakennus valmistui 1786, mutta rykmentin komentopaikkana se ehti toimia vain vuoteen 1793 saakka, jonka jälkeen virkatalo siirtyi Mietoisiin Saaren kartanoon. Seuraavaksi kartano toimi vuokratilana, kunnes paikalle perustettiin valtion Laidunkoeasema (myöhemmin Maatalouden tutkimuskeskuksen Sata-Hämeen tutkimusasema) vuonna 1933. Se oli toiminnassa vuoteen 1993 saakka, jonka jälkeen kartanon omistajaksi tuli Mouhijärven Osuusmeijeri.[1] Meijerin mentyä konkurssiin vuonna 1999 Selkeen kartano siirtyi yksityisomistukseen[3] ja sen tiloissa on toiminut muun muassa sveitsiläisen yrittäjän omistama juustola.[4] Vuonna 2014 kartano on jälleen ollut myynnissä.[5]

Selkeen kartanon nykyinen päärakennus on peräisin vuodelta 1786. Se on rakennettu Turun kaupunginarkkitehdin C.F. Schröderin laatimien everstin virkatalon mallipiirustusten mukaan. Rakennuksen ulkoasua on muutettu 1800-luvun lopun ja 1930-luvun korjauksissa. Pihapiiriin kuuluu myös kaksi sitä rajaavaa siipirakennusta, jotka on ilmeisesti rakennettu 1700–1800-lukujen vaihteessa.[6] Päärakennusta on entisöity viimeksi vuonna 1980 ja sen pihapiirissä ovat myös muun muassa 1937 valmistunut vierastalo, 1939 rakennettu navetta sekä 1958 valmistunut saunarakennus.[7] Kartanon puisto, josta avautuu näkymä alapuoliseen Mätikköjärven kulttuurimaisemaan,[6] on pinta-alaltaan noin 3,5 hehtaaria.[8]

Kartanon päärakennus on vanhojen karttojen mukaan sijainnut alun perin Selkeentien länsipuolella, josta se on vuoden 1758 tulipalon jälkeen siirretty vajaan sadan metrin päähän nykyiselle paikalleen tien itäpuolelle. Selkeen vanha keskiaikainen kylätontti on ilmeisesti sijainnut nykyisen päärakennuksen paikalla.[9]

• Liisa Poppius : Selkeen, Porin rykmentin komentajan virkatalon, palo vuonna 1758, Aamulehti, 01.01.1933, nro 1, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot