Seleenihapoke

Seleenihapoke
Tunnisteet
CAS-numero	7783-00-8
Ominaisuudet
Molekyylikaava	H2SeO3
Moolimassa	128,976 g/mol
Ulkomuoto	Väritön kiteinen aine
Sulamispiste	70 °C (hajoaa) [1]
Tiheys	3,0 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen	167 g/100ml (20 °C)[1]
	Infobox OK

Seleenihapoke (H₂SeO₃) on keskivahva kaksiarvoinen seleenin happihappo. Seleeni voi muodostaa myös seleenihappoa. Seleenihapokkeen suolat ovat vetyseleniittejä tai seleniittejä.

Ominaisuudet

Seleenihapoke muistuttaa monilta ominaisuuksiltaan rikkihapoketta, mutta on pysyvämpi yhdiste. Seleenihapoketta muodostuu seleenidioksidin liuetessa veteen.[2]

SeO₂ + H₂O → H₂SeO₃

Seleenihapoketta syntyy myös seleenin ja laimean typpihapon välisellä reaktiolla. [2]

3 Se + 4 HNO₃ → 3H₂SeO₃ + 4NO

Seleenihapoke on heikompi happo kuin rikkihapoke, mutta vahvempi kuin esimerkiksi etikka-, bentsoe- tai hiilihappo. Seleenihapokkeen protolyysireaktio on kaksiosainen. [3]

H₂SeO₃ + H₂O ⇌ H₃O⁺ + HSeO₃^-, pK_a = 2,62

HSeO₃^- + H₂O ⇌ H₃O⁺ + SeO₃^2- pK_a = 8,32

Seleenihapoke kykenee hapettamaan jodidi-ionit jodiksi, divetysulfidin rikiksi, rikkihapokkeen rikiksi ja hydratsiinin typeksi. Samalla se itse pelkistyy alkuaine seleeniksi. Yhdisteen hapettavia ominaisuuksia käytetään hyväksi muun muassa orgaanisen kemian synteeseissä.[2]

Turvallisuus

Seleenihapoke on syövyttävää ja myrkyllistä. Yhdisteen joutuminen hengitysteihin aiheuttaa pääkipua ja hengitys vaikeutuu. Nieleminen aiheuttaa huonovointisuutta, johon liittyy oksentamista ja pahimmillaan tajuttomuus. Pitkäaikainen altistuminen yhdisteelle voi aiheuttaa vaurioita keskushermostossa ja maksassa. [1]

Lähteet

Seleenihapokkeen kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 14.8.2009
Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 583. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.8.2009). (englanniksi)
Don M. Yost: Systematic Inorganic Chemistry, s. 331. READ BOOKS, 2007. ISBN 1406773026. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.08.2009). (englanniksi)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[icsc-1] Seleenihapokkeen kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 14.8.2009

[inorganic-2] Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 583. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.8.2009). (englanniksi)

[systematic-3] Don M. Yost: Systematic Inorganic Chemistry, s. 331. READ BOOKS, 2007. ISBN 1406773026. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.08.2009). (englanniksi)