Seija Sivertsen

Seija Sivertsen (o.s. Feodoroff,[2] 10. joulukuuta 1955 Sevettijärvi, Inari – 22. helmikuuta 2022[1]) oli Norjan Etelä-Varangin Näätämössä asunut, koltansaamen opettajana esimerkiksi Inarin Sevettijärven koulussa työskentellyt koltta, joka toimi myös kolttien kulttuurin ja tapojen säilyttämiseksi.[3][4][5][6] Hän toi esille esimerkiksi koltasaamen kielen katoamisen Norjan koltta-alueelta,[7] mikä myötävaikutti osaltaan kolttasaamelaisen museon (Äʹvv) perustamiseen Norjan Näätämöön sekä kolttien kielen ja kulttuurin elvytystyön edistämiseen niin Norjassa kuin yleisemminkin.[8]

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja vuoden 2014 Gollegiella-palkitut: koltansaamen opettaja Seija Sivertsen, kirjailija Kerttu Vuolab ja saamen kielen tutkija, professori Mikael Svonni.
Seija Sivertsen
Henkilötiedot
Syntynyt10.12.1955
Sevettijärvi, Inari
Kuollut22.2.2022[1]
Ammatti koltansaamen kielen ja kulttuurin opettaja

Sivertsen toimi muun muassa koltansaamenkielisen, vuosina 1978–1986 julkaistun Sääʹmođđâz-lehden (suom. Kolttauutiset) toimituskunnassa.[2]

Palkintoja

Sivertsen palkittiin saamelaisella Gollegiella-kielipalkinnolla vuonna 2014 elämäntyöstään koltansaamen kielen ja kolttasaamelaisen kulttuurin sekä kolttayhteisön hyväksi.[3][9] Samalla kertaa palkittiin myös kirjailija Kerttu Vuolab ja saamen kielen tutkija, professori Mikael Svonni.[3]

Teokset
  • 1996 – Pieʹljšoora päärnaž[10]
  • 2007 – Maaddârääʹjji leeuʹd = Esivanhempien leuddit = The leuʹdds of the ancestors, yhdessä Marko Jousten ja Elias Mosnikoffin kanssa
  • 2008 – Sääʹmǩiõll (1. painos)
  • 2010 – Sääʹmǩiõll (2. painos)[11]
  • 2019 – Sääʹmǩiõl mättǩeʹrjj[12]

Käännökset
  • 1981 – Jiäʹnnǩiõll 3: lookkamǩeʹrjj III-IV klassa, nimellä Seija Feodoroff. Hän ja Vassi Semenoja käänsivät kirjan sadut koltansaameksi.[13]
  • 1991 – Puõlâš peiʹvv[10]
  • 1996 – Tuʹrrvueiʹvv dååma[10]
  • 1997 – Tuʹrrvueiʹvv da puõccuvuâzzaž[10]
  • 2000 – Luâttǩeʹrjj[14]
  • 2007 – Peâtt Piõjjna taaurõš[10][15]
  • 2012 – Ortodookslaž åskkmättǩeʹrjj. Muu ceerkav: tuejjõsǩeʹrjj 5. klaʹsse[16]
  • 2017 – Ortodookslaž åskkmättǩeʹrjj. Muu ceerkav: mättǩeʹrjj 5. klaʹsse, yhdessä Merja Fofonoffin kanssa[17]

CD-levyt
  • 2007 – Maaddârääʹjji leeuʹd = Esivanhempien leuddit = The leuʹdds of the ancestors, yhdessä Marko Jousten ja Elias Mosnikoffin kanssa
  • 2015 – Sääʹm ceerkavlaulli, yhdessä Erkki Lumisalmen, Aulikki Lumisalmen, Anna Lumisalmen, Kati Jefremoffin ja Kirsti Näveri-Bogdanoffin kanssa[18]

Lähteet
  1. Seija Sivertsen, Knowledgeable Speaker of One of the World’s Most Endangered Languages Goes Home 23.2.2022. Snowchange Cooperative. Viitattu 19.4.2023. (englanniksi)
  2. Sääʹmođđaz (Kolttauutiset) - koltansaamenkielinen lehti 1978-1986 (pdf) kotus.fi. Viitattu 7.3.2020. (suomeksi)
  3. Gollegiella – Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto Saamelaiskäräjät, samediggi.fi. Viitattu 7.3.2020. (suomeksi)
  4. Erkki Gauriloff & Sara Wesslin: Saamenkielisille oman kielen päivittäinen käyttö ei ole vieläkään itsestäänselvää – "Äidinkieli on kuin arkivaate, jota pitäisi käyttää joka päivä" 23.2.2017. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 7.3.2020. (suomeksi)
  5. Sara Wesslin: Kuin karhun käpälä koukkaisi lohia keskellä köngästä – perinteinen heittonuotta kokoaa kyläläiset joelle pienessä norjalaiskylässä 17.7.2018. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 7.3.2020. (suomeksi)
  6. Sevettijärven koulu - Yhteystiedot peda.net. Viitattu 7.3.2020. (suomeksi)
  7. Mette Ballovara & Nils H. Måsø: – Ingen i Norge snakker østsamisk lenger 29.8.2013. NRK Sápmi, nrk.no. Viitattu 7.3.2020. (norjaksi)
  8. Rita Magga-Kumpulainen: Maailman ensimmäinen kolttasaamelainen museo Kaltio 4/2017, kaltio.fi. Viitattu 7.3.2020. (suomeksi)
  9. Riitta Saarinen (teksti) & Harri Nurminen (kuvat): Oikeus maihin ja vesiin kodinpellervo.fi. 17.12.2015. Viitattu 7.3.2020. (suomeksi)
  10. Koltankielinen julkaisutoiminta / Publications in Skolt Sámi language (PDF) Siida. Viitattu 27.1.2023. (suomeksi) ja (englanniksi)
  11. Sää ́mǩiõll : koltankielen oppikirja Finna. Viitattu 22.4.2023. (suomeksi)
  12. Sää′mǩiõl mättǩe′rjj : koltansaamen kielen oppikirj Finna. Viitattu 22.4.2023. (suomeksi)
  13. Jiä'nnǩiõll. 3: Lookkamǩe'rjj III-IV klassa Finna. Viitattu 22.4.2023. (suomeksi)
  14. Luâttǩeʹrjj Sämitigge. Viitattu 22.4.2023. (koltansaameksi)
  15. Peâtt Piõjjna taaurõš Sämitigge. Viitattu 22.4.2023. (koltansaameksi)
  16. Muu ceerkav Tuejjõsǩeʹrjj Sämitigge. Viitattu 22.4.2023. (koltansaameksi)
  17. Muu ceerkav Mäʹttǩeʹrjj 5. klaʹsse Sämitigge. Viitattu 22.4.2023. (koltansaameksi)
  18. Sääʹm ceerkavlaulli Sämitigge. Viitattu 22.4.2023. (koltansaameksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.