Segway
Segway on kaksipyöräinen, motorisoitu kulkuväline. Se on suunniteltu kuljettamaan yhtä ihmistä kerrallaan siten, että ihminen ohjaa itse laitetta.
Segwayssä on sähkömoottori, joka käyttää energianlähteenä litiumioniakkuja. Laitteessa on tasapainottava järjestelmä, joka estää kulkuvälineen kaatumisen liikkuessa. Tämä onnistuu käyttäjän asennon ja maan muodon muutoksia mittaavien sensoreiden avulla.[1] Segwayn maksimikulkunopeus on noin 20 km/h.
Segwayn keksi yhdysvaltalainen Dean Kamen, joka alkoi kehitellä laitetta nähtyään pyörätuolipotilaan yritystä ylittää katukivetys.[2] Laite julkistettiin vuonna 2001. Elokuussa 2006 julkistettiin uusi Segway PT (Personal Transporter) -versio. Laitetta ovat virallista käyttöä varten testanneet mm. poliisivoimat ja posti Yhdysvalloissa sekä Saksassa. Suomessa Segwaylla on saanut ajaa maanteillä vuodesta 2016, jolloin tieliikennelakia muokattiin ja Segwayt, sähköpotkulaudat, leijulaudat ja muut kevyet sähköajoneuvot hyväksyttiin laillisiksi kulkuneuvoiksi liikenteeseen. Näihin alle 15 km/h kulkeviin laitteisiin sovelletaan jalankulkijan liikennesääntöjä. [3][4]
Segwayn omistaja James Heselden kuoli syyskuussa 2010 ajettuaan Segwaylla alas jyrkänteeltä. Hän oli ostanut yrityksen joulukuussa 2009.[5]
Kesäkuussa 2020 Segway ilmoitti lopettavansa alkuperäisen kaltaisten Segway PT kulkuvälineiden valmistuksen 15.7.2020 alkaen. Segwayn nykyinen omistaja, kiinalainen Ninebot, jatkaa tuotemerkin käyttöä muissa tuotteissa.[6]
Lähteet
- Segway Smart Motion™ – miten se toimii (Kappale Aivot ja lihakset) segway.fi. Arkistoitu 18.7.2009.
- Segway – Konseptista toimivaksi tuotteeksi segway.fi. Arkistoitu 13.11.2012.
- It-firmat ihastuivat sähkörullalautaan, Taloussanomat, 2007
- Poliisille potkulauta, MTV3 16.4.2008
- Segway-miljonääri kuoli Segway-turmassa, Yle.fi /uutiset, viitattu 27.9.2010
- Onnettomuusalttiiden kaksipyöräisten Segway-kulkupelien valmistus lopetetaan Helsingin Sanomat. 24.6.2020. Viitattu 29.6.2020. (suomeksi)
Aiheesta muualla
- Segwayn virallinen verkkosivu
- Segwayn suomenkielinen verkkosivu
- Artikkeli vuodelta 2002 verkkosivustolla Studio LUMI