Segeža

Segeža; (Сегежа); Segee, Segehe, Sekee, Sekehe
	; Sekeen rautatieasema sijaitsee Muurmannin radan varrella
; lippu	; vaakuna
	; Segeža
	Koordinaatit: 63°44′N, 34°19′E
Valtio	Venäjän federaatio
Tasavalta	Karjalan tasavalta
Piiri	Segežan piiri
Perustettu	1914
Kaupungiksi	1943
Pinta-ala ([1])
– Kokonaispinta-ala	19 km²
Väkiluku (2010)	29 631
Aikavyöhyke	UTC+3 (MSK)
Postinumero	186 420
Suuntanumero(t)	+7 81431
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Segeža[2] (ven. Сегежа, suom. myös Segee, Segehe, Sekee tai Sekehe[3][4]) on kaupunki ja kaupunkikunta Muurmannin radan varrella Karjalan tasavallassa Venäjällä. Segeža on Segežan piirin keskus. Se sijaitsee Uikujärven länsirannalla noin 250 kilometriä Petroskoista pohjoiseen.

Segežan kaupunkikunta Segežan piirin kartalla.

Asukkaita on 29 600 (2010). Alue toimii metsäteollisuuskeskuksena (paperi- ja selluloosateollisuutta) ja Segežassa on satama Vienanmeren–Itämeren kanavan varrella. Segežassa on myös Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon Karjalan rovastikunnan seurakunta kirkkoineen.[5]

Historia

Ensimmäisiä mainintoja asutuksesta alueella on 1500-luvulta. Segežan rautatieasema perustettiin vuonna 1914 Muurmannin radan varrelle, joka yhdisti Venäjän strategisesti tärkeisiin Barentsinmeren satamiin. Tuota kautta Venäjän keisarikunta sai Saksan valtakunnan ja Itävalta-Unkarin vastaiseen taisteluun ensimmäisessä maailmansodassa Ranskasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta sotatarvikkeita.

Neuvostovallan aikana oleellinen oli vankityövoimalla toteutettu Vienanmeren–Itämeren kanavan rakentaminen. Sen tultua valmiiksi 1933 saatettiin työvoimaa käyttää muuhun infrastruktuuri- sekä teollisuusrakentamiseen. Vuonna 1939 aloitettiin paperitehtaan ja sen tarvitseman sellutehtaan rakentaminen. Tämäkin oli NKVD:n hanke. Aiheeseen liittyviä teemoja on esillä kaupunginmuseossa. Toisen maailmansodan aikana tehtaassa tuotettiin kuitenkin kranaatinheittimiä ja miinoja ja paperin ja sellun tuotantoon siirryttiin vuonna 1943.^lähde?

Suomen ilmavoimat kohdisti Segežaa vastaan rykmenttipommituksia vuonna 1942. [6]

Toisin kuin Karhumäkeä ei Segežaa jatkosodan aikana miehitetty, vaan se muodosti partisaanitoiminnan tukikeskuksen. Segežasta tuli kaupunki vuonna 1943.

Elinkeinot

Segeža on ensisijaisesti puunjalostuspaikkakunta. Segežski tselljulozno-bumažnyi kombinat -tehtaan lisäksi siellä on myös saha, puunkorjuuyhtiöitä ja Nadvoitsyn alumiinitehdas.

Väestö

Väkiluku	1959	1970	1979	1989	2002	2005
Segeža	19 700	28 800	36 400	38 200	34 214	33 600

Venäjän keisarikunnassa järjestettiin väestönlaskenta 1897 ja Neuvostoliitossa 1926, 1939, 1959, 1970, 1979 ja 1989 sekä Venäjän federaatiossa 2002, joten kaikki luvut eivät ole virallisen väestönlaskennan tuloksia.^lähde?

Segežan suomalaisia ystävyyskaupunkeja ovat Lieksa, Nurmes ja Kajaani.

Lähteet

Segeža Moj Gorod. mojgorod.ru. Viitattu 16.10.2008. (venäjäksi)
Segezhan hallintopiiri (Karjalan tasavallan virallisessa suomenkielisessä tiedotuksessa ja lehdistössä paikkakunnasta käytetään nimeä Segezha) gov.karelia.ru.
Venäjän federaation paikannimiä. Oikeinkirjoitus- ja painotusopas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. - ISBN 978-952-5446-51. Teoksessa venäläisen nimen Segeža [Сегежа] suomalaisiksi vastineiksi annetaan Segee eli Segehe eli Sekehe. Piiristä käytetään kuitenkin ainoastaan muotoa Segežan piiri. Segeža-nimisestä joesta käytetään nimeä Sekehenjoki, Segozero-järven suomalainen nimi on Seesjärvi.
EKI:n nimistötietokanta. Tämä wikipedian nimistölähde antaa vaihtoehtoisina suomenkielisinä nimityksinä muodot Sekehe, Sekee ja Segee.
Inkerin kirkko - Karjalan rovastikunta Inkerin kirkko, inkerinkirkko.fi. Viitattu 23.5.2013. (suomeksi)
Lähdeviite: Stenman, Kari ja Holda, Karolina: Liite 5 Rykmenttipommitukset, s. 223. Helsinki: Koala, 2018. ISBN 978-952-229-189-9.. Suomen ilmavoimien pommittajat - Historia, maalaukset ja merkinnät 1939-1945 (viitattu 27.09.2018).

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Segeža Wikimedia Commonsissa

Kuvia rautatien rakentamisesta 1915
Segežan 1916 rakennettu rautatieasema 2004 (kuvia) Vokzal st. Segeža (Segezha station terminal) parovoz.com. Arkistoitu 27.4.2013. Staroje zdanije vokzala st. Segeža (Segezha station) parovoz.com. Arkistoitu 30.6.2013.
Näkymä paperitehtaalle 2005 (kuva) Most tšerez reku Segeža, st. Segeža parovoz.com. Arkistoitu 30.6.2013.
Kuvagalleria
Juna-aikatauluja, karttoja jne. (venäjäksi)
Alueen kartta

Segežan piirin kunnat

Hallinnollinen keskus: Segeža
Idel – Vojatsu (Nadvoitsy) – Papinkoski (Popov Porog) – Mustakoski (Tšornyi Porog) – Uikujärvi (Valdai)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[Moj_gorod-1] Segeža Moj Gorod. mojgorod.ru. Viitattu 16.10.2008. (venäjäksi)

[Karjala-2] Segezhan hallintopiiri (Karjalan tasavallan virallisessa suomenkielisessä tiedotuksessa ja lehdistössä paikkakunnasta käytetään nimeä Segezha) gov.karelia.ru.

[VFP-3] Venäjän federaation paikannimiä. Oikeinkirjoitus- ja painotusopas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. - ISBN 978-952-5446-51. Teoksessa venäläisen nimen Segeža [Сегежа] suomalaisiksi vastineiksi annetaan Segee eli Segehe eli Sekehe. Piiristä käytetään kuitenkin ainoastaan muotoa Segežan piiri. Segeža-nimisestä joesta käytetään nimeä Sekehenjoki, Segozero-järven suomalainen nimi on Seesjärvi.

[EKI-4] EKI:n nimistötietokanta. Tämä wikipedian nimistölähde antaa vaihtoehtoisina suomenkielisinä nimityksinä muodot Sekehe, Sekee ja Segee.

[InkerinKkoKarjala-5] Inkerin kirkko - Karjalan rovastikunta Inkerin kirkko, inkerinkirkko.fi. Viitattu 23.5.2013. (suomeksi)

[6] Lähdeviite: Stenman, Kari ja Holda, Karolina: Liite 5 Rykmenttipommitukset, s. 223. Helsinki: Koala, 2018. ISBN 978-952-229-189-9.. Suomen ilmavoimien pommittajat - Historia, maalaukset ja merkinnät 1939-1945 (viitattu 27.09.2018).