Seesjärvi

Seesjärvi (ven. Сегозеро, Segozero) on järvi Karjalan tasavallan keskiosassa Karhumäen piirin ja Segežan piirin rajalla. Seesjärvi kuuluu Uikujoen vesistöön. Vuodesta 1957 Seesjärvi on ollut luonteeltaan Vienanmeren–Itämeren kanavan säännöstelyallas. Tämän vuoksi siitä käytetäänkin venäläisissä kartoissa nimitystä Seesjärven tekoallas (ven. Сегозерское Водохранилишче, Segozerskoje Vodohranilištše). Tekoaltaan syntyprosessissa järven pinta nousi 6 metriä, minkä vuoksi Paateneen kylässä miltei kaikki talot jouduttiin siirtämään ylemmäksi, sillä ne olisivat muuten jääneet veden alle.

Seesjärvi
Seesjärvi satelliittikuvassa
Valtiot	Venäjä
Paikkakunta	Karhumäen piiri
Koordinaatit	63°18′N, 33°45′E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki	Sekehenjoki
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	120 m
Pinta-ala	906 km²
Tilavuus	23,4 hm3
Keskisyvyys	23 m
Suurin syvyys	97 m
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Seesjärven tekoaltaan pinta-ala on noin 900 km² ja sen pinta on 120 metriä merenpinnan yläpuolella. Ennen säännöstelyä pinta-ala oli noin 750 km². Järvi on noin 49 kilometriä pitkä ja 35 kilometriä leveä. Järven pohjoisosa on 50-90 metriä syvää, muu osa järvestä on matalampaa. Järvi on ääriviivoiltaan nelikulmion muotoinen. Pohjoisosan rannoilla on saaria, mutta ulappa on saareton.

Seesjärveen laskee lounaasta Selkien reitti, jonka suurimmat järvet ovat Selkienjärvi, Soutjärvi ja Jänkäjärvi. Luoteesta Seesjärveen laskee Voijärvestä alkunsa saava Suonteleenjoki. Pohjoisesta Seesjärveen laskee vielä Jolmajärvi. Näiden lisäksi Seesjärveen laskee monia pienempiä jokia.

Seesjärven koillisosasta alkaa Sekehenjoki, jota myöten Seesjärven vedet laskevat Uikujärveen ja sieltä edelleen Uikujokea myöten Vienanmereen.

Seesjärvi on todennäköisesti myöhäissyntyinen vajoama, jonka rannat ovat siirrosten vuoksi hyvin jyrkät.

Jatkosodan aikana Seesjärven ympäristössä käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välisiä taisteluita.