Scott Mellanby

Mellanby sai NHL-varauksen, kun Philadelphia Flyers varasi hänet numerolla 27 varaustilaisuuden 1984 toisella kierroksella. Hän pelasi varauksensa jälkeen kahdella kaudella Wisconsinin yliopiston jääkiekkojoukkueessa ennen ammattilaisuransa aloittamista.[1][2]

Mellanby edusti NHL:ssä viittä eri seuraa, Philadelphia Flyersin lisäksi Edmonton Oilersia, Florida Panthersia, St. Louis Bluesia ja Atlanta Thrashersia. Pisimpään näistä hän pelasi Floridassa, jossa hän kuului seuran historian ensimmäisiin pelaajiin tultuaan varatuksi kesäkuussa 1993 järjestetyssä laajennusvaraustilaisuudessa. Hän oli kahdella kaudella, 1993–1994 ja 1995–1996, joukkueensa eniten pisteitä ja maaleja tehnyt pelaaja, jälkimmäisellä uransa parhaalla pistemäärällä (70 tehopistettä, 32 maalia ja 38 syöttöpistettä, 79:ssä runkosarjaottelussa), ja vuodesta 1997 vuoteen 2001 sen kapteeni.[1][2]

Mellanby pelasi kahtena vuonna Stanley Cupin voitosta pelattavissa loppuotteluissa, vuonna 1987, jolloin hän edusti Philadelphia Flyersia, ja vuonna 1996, jolloin hän edusti Florida Panthersia. Kauden 1995–1996 alussa Mellanby tappoi mailallaan joukkueensa pukukopissa olleen rotan ennen Calgary Flamesiä vastaan pelattua kotiottelua, jossa hän teki kaksi maalia. Nimen "rat trick" saaneen tapauksen jälkeen Panthersin kannattajat ottivat tavakseen heitellä joukkueen otteluissa jäälle muovirottia, myös vuoden 1996 loppuotteluissa.[1][3][4]

Mellanby siirtyi helmikuussa 2001 St. Louis Bluesiin pelaajakaupassa, jossa Panthers sai vaihdossa Dave Morissetin pelaajaoikeudet ja viidennen kierroksen varausvuoron (jolla Panthers varasi Vince Bellissimon) varaustilaisuudessa 2002. Hän oli siirron aikaan Florida Panthersin historian eniten pisteitä ja maaleja tehnyt pelaaja. Olli Jokinen ohitti myöhemmin nämä seuraennätykset. Aiemmin urallaan Mellanby oli vaihtanut joukkuetta pelaajakaupan kautta yhden kerran, toukokuussa 1991, jolloin hän, Craig Berube ja Craig Fisher siirtyivät Philadelphia Flyersista Edmonton Oilersiin vaihdossa Dave Browniin, Corey Fosteriin ja Jari Kurriin.[2][5]

Mellanby pelasi St. Louis Bluesissa neljällä kaudella, vuoteen 2004 asti, jolloin hän teki vapaana pelaajana sopimuksen Atlanta Thrashersin kanssa. Hänen ensimmäinen kautensa Atlantassa oli kausi 2005–2006, jolla hänet myös nimettiin joukkueen kapteeniksi. Edellisellä kaudella, joka peruuntui työsulun vuoksi, hän ei pelannut missään joukkueessa.[1][2] Mellanby ilmoitti pelaajauransa päättymisestä huhtikuussa 2007, alle viikko sen jälkeen, kun Thrashers oli hävinnyt pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella New York Rangersille.[6]

Mellanby pelasi kaudella 1985–1986 alkaneella ja kauteen 2006–2007 päättyneellä urallaan 1 431 runkosarja- ja 136 pudotuspeliottelua. Hän teki runkosarjassa 840 tehopistettä, 364 maalia ja 476 syöttöpistettä, ja pudotuspeleissä 53 tehopistettä, 24 maalia ja 29 syöttöpistettä. Hänet valittiin yhden kerran NHL:n tähdistöotteluun, vuonna 1996.[2]

Mellanby ei edustanut Kanadan jääkiekkomaajoukkuetta aikuisten arvokilpailuissa, mutta oli mukana yksissä nuorten arvokilpailuissa, nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 1986. Kanada voitti tuossa turnauksessa hopeaa.[2][7]

Mellanby toimi syksystä 2008 NHL-seura Vancouver Canucksin pelaajatarkkailijana, kunnes hänet nimitettiin kesäkuussa 2010 aiemmin pelaajana edustamansa St. Louis Bluesin apuvalmentajaksi.[7][8] Hän jätti paikkansa Bluesin apuvalmentajana kauden 2011–2012 jälkeen.[9]

Mellanby on naimisissa. Hänellä ja vaimollaan Suella on kolme lasta, pojat Carter ja Nicholas sekä tytär Courtney.[7] Scott ja Sue Mellanby ovat perustaneet yhdessä hyväntekeväisyyssäätiön Mellanby Autism Foundation. Heidän vanhemmalla pojallaan Carterilla diagnosoitiin autismi vuonna 1998.[10][11]

Scott Mellanbyn isä on pitkään Hockey Night in Canadan tuottajana toiminut Ralph Mellanby.[2]