Rummuttajat

Heimosta tunnetaan 68 sukua ja noin 290 lajia. Rummuttajat ovat litteähkäjä kaloja ja kasvavat 5–200 cm pitkiksi. Tyypillisiä piirteitä ovat pyrstöön asti jatkuva kylkiviiva ja pitkä selkäevä, jonka etu- ja takaosaa erottaa selvä notko. Eräillä lajeilla on kuonossaan viiksisäikeitä. Rummuttajat kykenevät muodostamaan uimarakkonsa ja lihaksiensa avulla raakkuvia tai rummunpärinältä kuulostavia ääniä, mistä ne ovat saaneet nimensä. Kaloilla on poikkeuksellisen suuret kuulokivet. Pohjaväriltään rummuttajalajit ovat valkeahkoja, hopeanharmaita tai tummanruskeita. Ruumiissa voi olla tummempia pysty- tai vinoraitoja. Nuorilla kaloilla voi olla laikkuja tai raitoja.[1][2][3][4] Vanhimmat rummuttajien heimoon kuuluvien lajien fossiilit on löydetty Pohjois-Amerikasta ja ajoitettu eoseenikaudelle.

Rummuttajalajit elävät lämpimissä ja lauhkeissa vesissä lähellä rannikkoa Atlantissa Välimeri mukaan luettuna, Intian valtameressä ja Tyynessämeressä. Pohjois-Amerikassa on yksi ja Etelä-Amerikassa 28 makeassa vedessä elävää lajia. Merten rummuttajia tavataan usein murtovedestä, muun muassa jokien suistoista. Kalat liikkuvat usein muta- tai hiekkapohjan tuntumassa yksin tai pieninä ryhminä. Rummuttajat syövät pieniä kaloja ja selkärangattomia eläimiä. Varsinkin suurimmat lajit ovat myös tärkeitä ihmisen ruokakaloja ja urheilukalastuksen kohteita.[1][4][2][3]