Skolia
Skolia (m.kreik. σχόλιον, skholion;[1] lat. scholium, mon. scholia; ”kommentti”, ”luento”) tarkoittaa kieliopillista, tekstikriittistä tai selittävää kommenttia, joka on liitetty aikaisemman kirjailijan teoksen käsikirjoituksen marginaaliin joko glossana eli reunahuomautuksena tai sivun alalaidassa olevana pidempänä kommenttina. Skolia voi olla joko alkuperäinen tai johdettu aiemmista kommentaareista.[2]
Antiikin aikaiset skoliat ovat merkittävimpiä lähteitä moniin tuon ajan maailmaa koskeviin yksityiskohtiin, erityisesti mitä tulee kirjallisuushistoriaan. Skolioita kirjoittava henkilö on skoliasti.
Historia
Varhaisimmat skoliat ovat peräisin 400- tai 300-luvuilta eaa. (Homeroksen Iliaan D-skoliat). Itse termiä on käytetty viimeistään ensimmäiseltä vuosisadalta eaa. alkaen.[3]
Käsikirjoitusten myöhemmät kopioijat ja omistajat muuttivat skolioita usein, ja joskus ne laajenivat siinä määrin, ettei niille ollut enää tilaa käsikirjoitusten marginaalissa. Tällöin tuli tarpeelliseksi erottaa ne erillisiksi teoksiksi. Aluksi skolioita erotettiin yhdestä kommentaarista, myöhemmin useammista. Tämä ilmenee skolioissa olevista vaihtoehtoisia tulkintoja edeltävistä välihuomautuksista, kuten ”toisaalta”, ”vaihtoehtoisesti” tai ”toisten mukaan”, tai jopa eri lähteiden eksplisiittisestä lainaamisesta.[2]
Antiikin ja keskiajan skoliat ovat usein anonyymejä. Nimiltä tunnettuja poikkeuksia ovat muun muassa Eustathios Tessalonikalainen, joka kirjoitti skolioita Homeroksen teoksiin, sekä Johannes Tzetzes, joka kommentoi Lykofronin teoksia.[2] Skoliat on usein kirjoitettu muinaiskreikan tai latinan kielillä, ja näiden kielten osaaminen on skolioiden tutkijoille edelleen tärkeää, koska skolioita ei ole useinkaan käännetty muille kielille.
Skolioiden kokoaminen jatkui Bysantissa 700-luvulle. Lännessä vielä joitakin 1400- ja 1500-lukujen kommentaareja voidaan pitää eräänlaisina skolioina.
Tunnettuja skolioita
Merkittävimpiä skolioita ovat Homeroksen Iliaaseen tehdyt kommentaarit, erityisesti de Villoisonin Biblioteca Marcianasta Venetsiasta vuonna 1781 esiin tuomista 900-luvun käsikirjoituksista (Venetus A) löytämät skoliat. Kreikankielisen kirjallisuuden osalta merkittäviä ovat myös skoliat Hesiodoksen, Pindaroksen, Sofokleen, Aristofaneen ja Apollonios Rhodoslaisen teoksiin.[2]
Latinankielisessä kirjallisuudessa merkittävimpiä ovat muun muassa Serviuksen kommentaari Vergiliuksen Aeneis-eepokseen, Helenius Acronin ja Pomponius Porphyrionin kommentaarit Horatiukseen, sekä Aelius Donatuksen kommentaari Terentiukseen.[2]
Lähteet
- Liddell, Henry George & Scott, Robert: σχόλιον, τό A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- Scholium (Encyclopaedia Britannica 11th ed. (1911). Encyclopaedia Britannica Company, Cambridge, Englanti.) 1911encyclopedia.org. Viitattu 3.10.2008.
- Cicero Ad Atticum 16.7.
Kirjallisuutta
- Reynolds, L. D. & Wilson, N. G.: Scribes & scholars: a guide to the transmission of Greek & Latin literature. 2nd ed. Oxford: Oxford University Press, 1974. ISBN 0-19-872146-3.