Scandia-Musiikki

Scandia-Musiikki Oy oli Suomen ensimmäinen moderni indie-levy-yhtiö. Scandian perustivat vuonna 1952 Paavo Einiö, Herbert Katz ja Johan Vikstedt, joista Vikstedt kuitenkin myi pian osuutensa Harry Orvomaalle.

Scandia-Musiikki
Perustettu 1952
Lakkautettu 1992
Toimiala Musiikki
Emoyhtiö Musiikki-Fazer
Tytäryhtiöt Hi-Hat, Finndisc
Huomioitavaa Emoyhtiön osti kansainvälinen Warner Music Group, jonka jälkeen 30.11.1994 sulautui Warner Music Finlandiin.

Scandian alkutaival

Scandia syntyi alkujaan Paavo Einiön ja Johan Vikstedtin musiikkiharrastuksesta ja yhtiön alkuperäisenä toiminta-ajatuksena oli korkeatasoisen ulkomaisen jazzin tuonti Suomeen. Vuonna 1953 Scandia julkaisi yhdeksän levyä ja seuraavana vuonna 1954 yksitoista. Yhtiön toiminta oli vähällä loppua lyhyeen, kunnes käänne parempaan tapahtui Harry Orvomaan ostettua Vikstedtin osuuden. Scandian pelastukseksi koitui uusi kyky Annikki Tähti. Erik Lindströmin säveltämää "Muistatko Monrepos'n" -kappaletta myytiin savikiekkona 34 620 kappaletta. Vuonna 1956 Annikki Tähden menestyksiä olivat kappaleet "Kuningaskobra" ja "Balladi Olavinlinnasta".[1][2]

Scandian Karuselli jatkuu

Brita Koivunen teki läpimurtonsa Olli Hämeen jazzyhtyeen laulusolistina hitillään "Suklaasydän" vuonna 1956. Vuonna 1957 Scandian kolmas laulajakyky Laila Kinnunen läpimurrollaan "Lazzarella" uudella Karuselli-levymerkillä. Yhtiö oli 1950- ja 1960-luvuilla merkittävä tekijä suomalaisen kevyen musiikin alalla, mikä oli paljolti sanoittaja Sauvo Puhtilan, sovittaja ja levytyskapellimestari Jaakko Salon sekä äänittäjä Aarre Elon ansiota. Paavo Einiön tehtävänä oli etsiä maailmalta levytettäväksi soveltuvaa materiaalia ja Harry Orvomaa vastasi yhtiön taloudesta. Heidän lisäkseen Scandiassa oli vain pari kolme muuta työntekijää. Levytykset tehtiin Helsingin Kulttuuritaloon rakennetussa Alppi-studiossa.[2] Äänityksen merkitys levytuotannossa oli kasvanut. Konkreettinen esimerkki tästä oli vuoden 1959 "Pikkuoravien joululaulu", ja Sauvo Puhtilan, Eino Virtasen ja Jaakko Salon ideoimia "Saukki ja Oravat" -lauluja tehtiin seuraavina vuosina toistakymmentä.[3] Sarjaa jatkoi vuonna 1967 ilmestynyt Batman - Suuri kultalevyryöstö singlekuunnelma. Scandialle levyttäneitä artisteja olivat mm. Teuvo Valo, Annikki Tähti, Brita Koivunen, Laila Kinnunen, Vieno Kekkonen, Olavi Virta, Pauli Räsänen, Eino Grön, Reijo Taipale, Danny (Ilkka Lipsanen), Tapani Kansa, Kirka Babitzin ja Arto Sotavalta, harmonikkataiteilija Lasse Pihlajamaa sekä yhtyeistä Kullervo Linnan Humppa-Veikot ja Four Cats. [2]

Scandian henki oli nuorekas ja etsivä sekä poikkesi siinä suhteessa yhtiön pahimmasta kilpailijasta Musiikki-Fazerista, jossa Toivo Kärki johti levytuotantoa itsevaltiaan ottein ja syyti markkinoille levyjä tasaiseen tahtiin. Paavo Einiö laski Scandian onnistumisprosentin olleen paljon Fazeria parempi, sillä Scandia sai hittilistoille miltei saman verran levyjä kuin Fazer, vaikka sen levytysmäärä oli vain noin puolet Fazerin määrästä. Einiön mukaan Scandialla ei koskaan ollut erityisempiä odotuksia siitä, miten jonkin kappaleen uskottiin tuottavan: "Me vain kuuntelimme kappaleita: tästä me tykätään, levytetään tämä. Ja sitten me olimme vain iloisia, kun levy meni hyvin kaupaksi."[2]

Kultainen 1960-luku

Vuonna 1959 Scandia käynnisti levymerkin Nor-Disc [4]. Sillä ilmestyi mm. Pirkko Mannola ja Olavi Virran "Hopeinen kuu" sekä "Kultainen nuoruus". Scandialla oli myös keskeinen rooli humppamusiikin nousussa. Pysyvä panos tangokulttuuriin oli Reijo Taipaleen "Satumaa"-tango vuonna 1962. Eino Grönistä tuli toinen Scandian mittavista tangolaulajista. Vuonna 1965 Kari Kuuvan parodinen "Tango pelargonia" antoi tangolle lempeän kuoliniskun. Scandian uutta särmäkkyyttä edustivat Danny, Johnny, Tapani Kansa, Ann-Christine ja Kristina Hautala. Lasse Mårtensonin ja Carolan hitti oli "Mä lähden stadiin". Vuosi 1968 toi esiin Kirka Babitzinin Islandersin levyillä "Hetki lyö" ja "Leijat". Tapani Kansa teki läpimurron levyillä "Delilah" ja "Käymme yhdessä ain". Dannyn hitti oli "Tuuliviiri". Lapsitähti Mari Laurilan "Aja hiljaa, isi" soi pitkään radiossa. Huumoria edustivat mm. Simo Salminen ja Spede Pasanen. Vuonna 1963 Scandia oli käynnistänyt ruotsalaisen yhteistyökumppanin kanssa Sonet-levymerkin. Varsinainen yllätys oli Taisto Ahlgrenin vuonna 1970 levyttämä "Pettäjän tie".

Scandian kaupankäynti 1970-luvulta

Vuonna 1964 perustetun Finndisc-levy-yhtiön Scandia osti vuonna 1971. Finndiscille perustettiin levymerkit Delta ja Rondo. Scandian osti Musiikki-Fazer vuonna 1972, mutta Scandia jatkoi yhtiönä kuitenkin Fazerin alaisena ja merkin toiminta jatkui vuoteen 1992. Kalervo Kärjen mukaan kauppaan eivät johtaneet niinkään taloudelliset syyt, vaikka Scandian suurimman menestyksen ajat olivat jo takanapäin, vaan Harry Orvomaan halu päästä eroon yhtiöstä. Lisäksi Paavo Einiöllä oli paljon muita töitä muun muassa televisiossa. Kaupan ehdot saneli Einiö, ja Kalervo Kärki on kertonut kauppasumman olleen "melkoinen". Kaupan yhteydessä myös Scandian keskeinen hahmo Jaakko Salo siirtyi Fazerille, ja Salon oman kertoman mukaan Fazerin tytäryhtiöksi uudelleen perustettu Finndisc järjestettiin hänen "hiekkalaatikokseen". Paavo Einiön kertoman mukaan Finnlevyn tuotantopäällikkö Toivo Kärki oli suhtautunut häneen ja Jaakko Saloon kovimman kilpailun vuosinakin erittäin ystävällisesti, kun taas Harry Orvomaan ja Kärjen välit olivat aina olleet hyvin huonot.[5]

Jussi Raittinen voitti 1974 Syksyn sävel -kilpailun laulullaan "Metsämökin tonttu". Vuonna 1975 myös Katri Helena siirtyi Scandialle ja syntyi "Vasten auringon siltaa", "Paloma blanca" ja "Kesän lapsi". Scandialla seurasivat Hurriganesin albumit Jailbird (1979) ja 10/80 (1980), Kari Tapio sekä Armi ja Danny duetot.

Scandian tarina itsenäisenä levy-yhtiönä päättyi 1982 sen yhdistyttyä Finnlevyn ja Finndiscin kanssa FinnScandia Musiikki Oy:ksi. Scandia-levymerkillä julkaistiin edelleen vuonna 1984 Pirkka-Pekka Peteliuksen "Muistan sua, Elaine" ja "Olen suomalainen" varmisti Kari Tapiolle pysyvän sijan suomalaisessa populaarimusiikissa.[1][6]

Hi-Hat levymerkki

Vuonna 1975 Fazerille perustettiin Hi-Hat-levymerkki Scandian Finndiscin alaisuuteen. Vuonna 1978 Toivo Kärki jäi eläkkeelle Finnlevyltä. Perinteisen iskelmän rinnalle oli noussut Suomi-rock. Hi-Hatin tuottajaksi nimitettiin Tommi Liuhala. Seppo Närhestä tuli Hi-Hatin alkuvuosien kaupallisesti menestynein artisti. Hi-Hat-merkille levyttäneitä ovat mm. Mikko Alatalo, Juice Leskinen, Urpo (Upi Sorvali), Kaija Koo, Puolikuu, Kalevala, Seppo Närhi, Heikki Sarmanto, Broadcast, Pave Maijanen, Tapani Kansa, Kassu Halonen ja Vanha Isäntä. Tuotteliaasta Alatalosta tuli Hi-Hatin loppuvaiheen menestynein artisti. Hi-Hatilla on vajaa 70 albumia ja reilut 100 singleä sisältävä katalogi.[1]

Katso myös

Lähteet

Viitteet
  1. Scandia-Musiikki Oy 2014. Warner Music Finland. Viitattu 15.11.2015.
  2. Lasse Erola: Olavi Virta ja hänen maailmansa, s. 148. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005.
  3. Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman: Suomi soi 1: tanssilavoilta tangomarkkinoille, s. 195. Helsinki: Tammi, 2004.
  4. http://pcuf.fi/~tapiov/rockabilly/pirkkomannola.html Pirkko Mannolan diskografia: Viisi viimeistä minuuttia / Cerasella Nor-Disc ND 01....1959
  5. Kalervo Kärki: Sydämeni sävel: Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 677. Helsinki: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-6.
  6. Fazer Finnlevy 2014. Warner Music Finland. Viitattu 15.11.2015.

    Aiheesta muualla


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.