Savukosken silta

Silta sijaitsee Pyhtään ja Loviisan rajalla. Aikaisemmin toisena rajakuntana oli Ruotsinpyhtää, joka liittyi Loviisaan vuoden 2010 alussa. Kunnanrajan lisäksi sillan poikki kulkee myös Kymenlaakson ja Uudenmaan maakuntaraja.

TVH rakennutti Savukosken sillan kokonaistoimituksena. Päätös rakentamisesta tehtiin vuoden 1924 lopussa, ja jo aiemmin samana syksynä oli tehty tarvittava tielinjauksen oikaisu. Urakkakilpailun voitti tanskalainen, vuonna 1904 perustettu ja jo maailmanlaajuisesti tunnettu betonirakenteisiin erikoistunut rakennus- ja suunnitteluyritys Christiani & Nielsen. Sillan penkereet ja niiden keilat eivät kuuluneet siltaurakkaan.[6] Urakoitsija aloitti rakennustyöt alkukesästä 1926.[7] Kovan virtauksen takia rakennustelineitä ei voitu pystyttää joen pohjaan, joten urakoitsija rakensi teräsristikkotornien varaan köysiradan Kymijoen yli. Sementtiasema oli joen länsirannalla ja varsinainen työmaa-alue itäpuolella.[5] Rataa käytettiin rakennustarvikkeiden, telineiden ja valumuottien siirtoon ja asennukseen. Sen avulla myös asennettiin raudoitukset ja valettiin betoni. Siltakaarien valutelineiksi rakennettiin yhteensä neljä puurakenteista nivelellistä telinekaarta. Kummankin rannan telinekaaret vedettiin köysien avulla paikoilleen ja liitettiin yhteen lakikohdasta, lisäksi ne liitettiin toisiinsa vino- ja poikkisitein. Kaarien valun yhteydessä asennettiin paikoilleen sillan riipputangot, joiden varaan laudoitettiin ja valettiin jäykistyspalkit.[7] Sillan kansi on betonia, ja sen päällysteeksi oli valittu nupukiveys.[8]

Silta voitiin avata liikenteelle kesällä 1927.[7] Sen ympäristö näytti valmistumisen aikaan hiukan oudolta, koska silta oli rakennettu tarkoituksella tavallista korkeampien maatukien varaan. Syynä oli varautuminen Ahvenkosken voimalaitoksen rakentamiseen. Sen patoallas nosti vedenpintaa viitisen metriä ja peitti osan Kirmusaarta, myös vanha Rajasilta olisi jäänyt veden alle.[5]

Savukosken silta on tyypiltään teräsbetoninen yksinivelinen jäykkäkantainen kaarisilta. Sillan kaaret ovat hoikat, kaaren poikkipinnan leveys on 60 senttimetriä sekä korkeus kannassa 70 ja laella 60 senttimetriä. Sillan kansilaatta on teräsbetonia, kuten myös 135 senttimetriä korkeat jäykistyspalkit. Jäykistyspalkin nivel on keskellä. Sillan teräksiset riipputangot ovat yksittäin, ja niiden paksuus on 35 millimetriä. Jäykistyspalkeissa on ylä- ja alareunassa toispuolinen laippa, joiden välissä on jäykistävät paksunnokset riipputankojen kiinnityskohdissa. Sillan ulkonäköä pidetään keveänä ja onnistuneena.[7] Savukosken sillan sanotaan olevan ensimmäinen tyyppinsä edustaja maailmassa.[8]

Sillan kokonaispituus on 60 metriä, ja jännemitta on 50 metriä, vapaaksi aukoksi jää 49 metriä. Sen nykyinen alituskorkeus on 1,1 metriä. Silta on kapea, sen hyötyleveys on 5 metriä, ja sillan kannella on leveyttä 6,25 metriä. Suurin ylityskorkeus sillalla on 4,3 metriä.[9]

Sillassa ilmenneitä betonivaurioita korjattiin 1930-luvun lopussa. Jatkosodasta huoltokuljetusten kannalta tärkeä silta selvisi vaurioitta. Siltaa korjattiin sodan loppupuolella ja 1950-luvulla, jolloin valtatie levennettiin ja päällystettiin asfaltilla, kuten siltakin. Autoliikenne sillalla loppui tielinjauksen muutoksen myötä vuonna 1967. Sillan ensimmäinen suuri peruskorjaus tehtiin vuonna 1981. Korjausmenetelmäksi valittiin ruiskubetonointi, joka ei kuitenkaan osoittautunut onnistuneeksi valinnaksi. Samalla kannen päällysteeksi vaihdettiin alkuperäinen materiaali eli nupukivi. Vuosina 2008–2010 tehdyssä peruskorjauksessa ruiskubetonointi poistettiin ja vauriokorjaukset tehtiin valamalla uutta betonia. Silta palautui kutakuinkin alkuperäiseen ulkoasuunsa.[10]

Valtatietä oikaistiin 1960-luvulla. Uusi tielinjaus kulki Ahvenkosken voimalaitoksen eteläpuolelta. Voimalaitoksen kanavan yli rakennettiin teräksinen langerpalkkisilta Ahvenkosken alakanavan silta ja sen länsipuolelle tulva-aukon silta. Tieoikaisu ja uusi silta otettiin käyttöön vuonna 1967.[8] Savukosken vanha silta otettiin museosillaksi vuonna 1982. Siltapaikka on historiallinen ja jokimaisema kaunis.[1]

Betonisen Savukosken sillan kaarimuoto toistuu Ahvenkosken voimalaitoksen alakanavan sillassa[11] ja vuonna 2014 valmistuneessa uuden moottoritien 143-metrisessä teräksisessä yksikaarisessa langerpalkkisillassa.[12] Koskenkylä–Kotka-moottoritie avattiin liikenteelle syyskuussa 2014.[13][14]

• Ahvenkosken sillat

• Piltz, Martti & Soosalu, Laura: Savukosken museosilta, Loviisa ja Pyhtää – Museosillan hoito- ja ylläpitosuunnitelma. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2012. ISBN 978-952-257-459-6 (PDF-julkaisu). Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 13.10.2013).

• Vanhan rajasillan tarina päättynyt, Suomen Kuvalehti, 14.11.1931, nro 46, s. 34, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot