Savinja

Savinja
	; Savinja kuvattu Celjessä
Alkulähde	Rinkan vesiputous ; 46°22′11″N, 14°38′39″E
Laskupaikka	Sava
Maat	Slovenia
Pituus	102 km
Alkulähteen korkeus	1 310 m
Valuma-alue	1 848 km²
	Infobox OK

Savinja on joki Koillis-Sloveniassa. Savinja virtaa pääasiassa Ylä- ja Ala-Savinjan jokilaaksoissa, Laškon ja Celjen kaupunkien läpi. Savinjan alkulähteenä on Rinkan vesiputous ja laskupaikkana Savajoki. Savinja on usein tulvinut, kuten vuosina 1990 ja 1998.[1] Savinjalla on pituutta 102 kilometriä ja se on pisin joki, joka virtaa vain Sloveniassa.[2]

Nimi

Savinja kuvattuna postikortissa vuonna 1914.

Nimi Savinja on lähtöisin sanasta Savьn′a, joka taas on johdettu Savajokea tarkoittavasta sanasta. Saksan kielen sana Sann on todistettu myöhemmin. Paikalliset tuntevat joen myös nimellä Sáu̯ńe. Sana Savьn′a on muotoutunut muotoon Savnja nykysloveenissa. Nimen uskotaan olevan esislaavilaista alkuperää.[3]

Historian kuluessa Savinjasta on käytetty muun muassa seuraavia nimityksiä:

fluvius Sana (800-luku)[4]
inter fluenta Souuuę et Sounę (1016)[4]
Seuna (1016)[4]
Souna (1025,1028)[4]
inter fluenta Souuuae et Sounae (1028)[4]
Sounital (1042)[4]

Roomalainen jumalatar Adsaluta, jonka alttareita on löydetty Savan alueelta, tunnistettiin pitkään Savinjaksi. Nykyään tutkijat eivät usko Adsalutan ja Savinjan yhteyteen.[5]

Lähteet

Study of Historical Floods in Central and Eastern Europe from an Intergrated Flood Management Viewpoint – Slovenia apfm.info. World Meteorological Organization. Viitattu 28.1.2014. (englanniksi)
Reke, dolge nad 25 km, in njihova padavinska območja / Rivers, longer than 25 km, and their catchment areas stat.si. 09.04.2002. Ministrstvo za okolje, prostor in energijo - Agencija Republike Slovenije za okolje. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 28.1.2014. (sloveeniksi) / (englanniksi)
Snoj, Marko: Etimološki slovar slovenskih zemljepisnih imen, s. 386–387. Ljubljana: Modrijan and Založba ZRC, 2009. ISBN 978-961-241-360-6. (sloveeniksi)
Udolph, Jürgen: Alteuropa in Kroatien: der Name der Sava/Save (.pdf) hrcak.srce.hr. 26.06.2003. Leipzig: Hrčak. Viitattu 28.1.2014. (saksaksi)
Šašel Kos, Marjeta: Reka kot božanstvo - Sava v antiki (.pdf) iza.zrc-sazu.si. Znanstvenoraziskovalni Center Slovenske Akademije Znanosti in Umetnosti. Viitattu 28.1.2014. (sloveeniksi)

Slovenian hydrologia

Joet	Bistrica Bolska Dragonja Drava Dravinja Dreta Framski potok Gradaščica Hudinja Idrijca Iška Kamniška Bistrica Kokra Kolpa Krka Lahinja Ledava Ljubljanica Ložnica Meža Mirna Mislinja Mur Oplotniščica Paka Pesnica Pivka Poljanska Sora Polskava Pšata Radulja Reka Sava Sava Bohinjka Savinja Ščavnica Selška Sora Sora Sotla Soča Temenica Tržič Bistrica Vipava Voglajna
Kosket	Božna Davščica Glinščica Kobilje Nadiža Rak
Vesiputoukset	Javornik Rinka
Järvet	Bled Bohinj Cerknica Gradišče Črno Kreda Palčje Ptuj Trboje Žovnek Divje
Kosteikot	Ljubljanan suomaa Sečovljen suolakentät Škocjanin luolat
Meri	Adrianmeri
Laaksot:	Logar Radovna Rakov Škocjan Trenta Triglav Tuhinj Vipava Ylä-Sava
Kanjonit ja rotkot	Bledin rotko Iškan rotko Pekelin rotko

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Study of Historical Floods in Central and Eastern Europe from an Intergrated Flood Management Viewpoint – Slovenia apfm.info. World Meteorological Organization. Viitattu 28.1.2014. (englanniksi)

[2] Reke, dolge nad 25 km, in njihova padavinska območja / Rivers, longer than 25 km, and their catchment areas stat.si. 09.04.2002. Ministrstvo za okolje, prostor in energijo - Agencija Republike Slovenije za okolje. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 28.1.2014. (sloveeniksi) / (englanniksi)

[3] Snoj, Marko: Etimološki slovar slovenskih zemljepisnih imen, s. 386–387. Ljubljana: Modrijan and Založba ZRC, 2009. ISBN 978-961-241-360-6. (sloveeniksi)

[udolph-4] Udolph, Jürgen: Alteuropa in Kroatien: der Name der Sava/Save (.pdf) hrcak.srce.hr. 26.06.2003. Leipzig: Hrčak. Viitattu 28.1.2014. (saksaksi)

[5] Šašel Kos, Marjeta: Reka kot božanstvo - Sava v antiki (.pdf) iza.zrc-sazu.si. Znanstvenoraziskovalni Center Slovenske Akademije Znanosti in Umetnosti. Viitattu 28.1.2014. (sloveeniksi)