Savikat

Savikat (Chenopodium s.l.) on kasvisuku revonhäntäkasvien, aiemman luokituksen mukaan savikkakasvien (Chenopodiaceae) heimossa. Siihen kuuluu noin 130 lajia.[1]

Savikat
Viikunanlehtisavikka (Chenopodium ficifolium)
Viikunanlehtisavikka (Chenopodium ficifolium)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophytina
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset Eudicots
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Revonhäntäkasvit Amaranthaceae
Alaheimo: Chenopodioideae
Suku: Savikat Chenopodium
L.
Tyyppilaji
  • Chenopodium album L.

Uuden 2010-luvulla julkaistun systematiikan mukaan savikat on hajotettu useisiin pienempiin sukuihin: murosavikat (Blitum), liuskasavikat (Chenopodiastrum), rikkasavikat (Chenopodium s.str.), hentosavikat (Lipandra), mehisavikat (Oxybasis) ja koristesavikat (Teloxys).[2] Lisäksi jotkin aiemmista suvun lajeista sijoitetaan nyt tuoksusavikoiden (Dysphania) sukuun.

Useimmat savikat ovat yksivuotisia ruohoja, joiden lehdet ovat kierteisesti. Monet savikkalajit ovat ulkomuodoltaan hyvin muuntelevia.[3] Savikat saattaa sekoittaa maltsoihin (Atriplex). Savikat ovat erotettavissa maltsoista kaksineuvoisuutensa (maltsat ovat yksineuvoisia) ja maltsoille tyypillisten hedelmän suojuslehtien puuttumisen perusteella.

Savikkalajeista monet, kuten jauhosavikka (Chenopodium album), ovat rikkakasveja. Suvussa on myös useita hyötykasveja kuten ravintokasvit hyvänheikinsavikka (Chenopodium bonus-henricus), marjasavikka (Chenopodium foliosum) ja kvinoa (Chenopodium quinoa).

Savikkalajeja
  • jokisavikka (Chenopodium acerifolium)
  • aasiansavikka (Chenopodium acuminatum)
  • jauhosavikka (Chenopodium album)
  • teksasinsavikka (Chenopodium berlandieri)
  • oliivisavikka (Chenopodium betaceum)
  • viikunanlehtisavikka (Chenopodium ficifolium)
  • jättisavikka (Chenopodium giganteum)
  • preeriansavikka (Chenopodium glaucophyllum)
  • pukinsavikka (Chenopodium hircinum)
  • mongoliansavikka (Chenopodium karoi)
  • missourinsavikka (Chenopodium missouriense)
  • heisisavikka (Chenopodium opulifolium)
  • kapealehtisavikka (Chenopodium pratericola)
  • soijasavikka (Chenopodium probstii)
  • tarhasavikka (Chenopodium purpurascens)
  • kvinoa (Chenopodium quinoa)
  • kaukasiansavikka (Chenopodium sosnowskyi)
  • rannikkosavikka (Chenopodium striatiforme, C. strictum subsp. striatiforme)
  • pohjansavikka eli pohjanjauhosavikka (Chenopodium suecicum)
  • idänsavikka (Chenopodium virgatum)
  • haisusavikka (Chenopodium vulvaria)

[3][4][5][6]

Savikoihin aiemmin sijoitettuja lajeja:

  • sitruunasavikka (Chenopodium ambrosioides → Dysphania ambrosioides)
  • koristesavikka eli otasavikka (Chenopodium aristatum → Teloxys aristata)
  • hyvänheikinsavikka (Chenopodium bonus-henricus → Blitum bonus-henricus)
  • tammisavikka (Chenopodium botrys → Dysphania botrys)
  • mykerösavikka (Chenopodium capitatum → Blitum capitatum)
  • keräsavikka (Chenopodium chenopodioides → Oxybasis chenopodioides)
  • marjasavikka eli mansikkapinaatti (Chenopodium foliosum → Blitum virgatum)
  • sinisavikka (Chenopodium glaucum → Oxybasis glauca)
  • vaahterasavikka (Chenopodium hybridum → Chenopodiastrum hybridum)
  • rauniosavikka (Chenopodium murale → Chenopodiastrum murale)
  • hentosavikka (Chenopodium polyspermum → Lipandra polysperma)
  • australiansavikka (Chenopodium pumilio → Dysphania pumilio)
  • punasavikka (Chenopodium rubrum → Oxybasis rubra)
  • kojootinsavikka eli amerikansinisavikka (Chenopodium salinum → Oxybasis salina)
  • afrikansavikka (Chenopodium schraderianum → Dysphania schraderiana)
  • plataanisavikka (Chenopodium simplex → Chenopodiastrum simplex)
  • tankisavikka eli intiansavikka (Chenopodium strictum)
  • kyläsavikka (Chenopodium urbicum → Oxybasis urbica)

Lähisukuiset lajit
  • Chenopodium album, Chenopodium missouriense, Chenopodium probstii ja Chenopodium suecicum muodostavat lähisukuisten lajien ryhmän (C. album -ryhmä).
  • Chenopodium glaucum ja Chenopodium salinum muodostavat lajiryhmän (C. glaucum -ryhmä).

Lähteet
  1. Govaerts, R. et al.: Chenopodium L. Plants of the World Online. 2021. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 22.3.2021. (englanniksi)
  2. Fuentes-Bazan, S., Uotila, P. & Borsch, T. (2012): A novel phylogeny-based generic classification for Chenopodium sensu lato, and a tribal rearrangement of Chenopodioideae (Chenopodiaceae). Willdenowia 42.
  3. Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio. 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  4. Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21:41–85.
  5. Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 87–89.)
  6. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.