Saustila

Saustilan kartanon päärakennus vuonna 1911.

Saustilan omisti 1400-luvun alussa Rötker Olofsson Diekn, jonka tyttären naimisen kautta tila näyttää siirtyneen Skelge-suvulle. Vuonna 1490 Henrik Dieknin puoliso Lucia Skelge myi sen arkkipiispa Jakob Ulfssonille, piispa Maunu Särkilahdelle, valtionhoitaja Sten Sture vanhemmalle ja asemies Knut Posselle, jotka samana vuonna lahjoittivat sen monien muiden ostamiensa tilojen ohella Naantalin luostarille. Vuonna 1531 Saustila peruutettiin kruunulle ja oli sitten "kuninkaan perintöä ja omaa", kunnes se vuonna 1553 vaihdon kautta siirtyi Nils Mickelssonille, Liesniemen herralle, jonka jälkeläisillä (Blåfjeld-suvulla) se oli vuoteen 1693. Samana vuonna sen osti nimismies Johan Forsskåhl. jonka äiti oli Blåfjeld-sukua. 1500-luvun jälkimäisellä puoliskolla mainitaan Saustilan omistajana myös Olaf Svart, jonka puoliso oli omaa sukua Blåfjeld. Forsskåhlin kuoltua 1703 ovat Saustilan omistaneet muun muassa ratsumestari Lindbom (1703–1722), hovioikeuden asessori ja sittemmin maaherra Lars Johan Ehrenmalm (1722–1754), piispa Johan Browallius, kapteeni Georg Ehrenmalm (1758–1798), professori ja sittemmin valtioneuvos Gabriel Erik von Haartman (k. 1815), Fock-suku (n. vuoteen 1863), tilanomistaja K. H. Haartman ja agronomi Otto Rotkirch (1901–1909). Kartanon puinen päärakennus on vuodelta 1817 ja on mahdollisesti Carl Ludvig Engelin piirtämä. [1]