Saum

Paaston aikaisella päivärytmillä on haittansa erityisesti jos Ramadan sattuu kesään. Yleisimmin havaitut terveydelliset ongelmat ovat elimistön kuivuminen, päänsärky, rytmihäiriöt ja huonovointisuus.[8] Kuivuminen ja veritulppien riski kasvavat erityisen paljon kun paastotaan lämpimissä oloissa, mutta myös ruumiillinen työ tai liikunta lisäävät näiden riskiä.[9] Myös kognitiiviset suoritukset heikkenevät.[8] Paastokuun aikana ihmiset ovat väsyneitä ja ärtyneitä. [10] Liikenneonnettomuudet ja luonnolliset kuolemat lisääntyvät ramadan-kuussa.[11] Paastoaika heikentää myös valtiotaloutta ja tuottavuutta. Jordanialaisen ekonomistin mukaan työn tuottavuus laskee jopa 35–60%.[12] Usein työtä tehdään vain aamupäivisin, ja väsymys ja huonotuulisuus haittaavat keskittymistä.[12]

Islaminopettajat ovat Suomessa todenneet, että muslimilapset voivat ramadankuussa olla väsyneitä ja myöhästyä tunneilta. Heidän ei tällöin tulisi osallistua liikuntatunneille, ja kokeitakin tulisi välttää. Viimeisen kymmenen päivän aikana voi esiintyä myös yövalvontaa rukoillessa, joten oppilaat ovat koulussa erityisen väsyneitä.[13]

Paaston haittapuolia lieventää sharialaki, joka vapauttaa erivapausperiaatteen mukaisesti paastoamiselta ne, joiden terveyttä se voi vahingoittaa sekä vanhukset, jotka ovat liian heikkoja paastotakseen pitkiä aikoja. Esimerkiksi diabeetikkojen[14] sekä imettävien tai raskaana olevien naisten ei kuulu paastota.[1] Pitämättä jääneet paastopäivät voi korvata myöhemmin.[3]

• Paasto