Saukko (saari)

Saukko (ruots. Uttern) oli Helsingin kaupungin edustalla nykyisen sijainnut pieni saari, joka on nykyään osa Jätkäsaaren aluetta. Entisen saaren läheisyyteen 2000-luvulla rakennettu asuinalue on nimetty Saukonpaadeksi.

Historia

Nimen alkuperä

Saaren nimi oli kartoissa 1700-luvulla Utterholm tai Utterholmen (”Saukkosaari”), vuonna 1842 se lyheni muotoon Uttern, joka merkitsee ruotsin kielellä saukkoa. Myös suomenkielinen käännösnimi Saukko oli käytössä jo 1900-luvun alussa, mutta vuonna 1909 sen viralliseksi suomenkieliseksi nimeksi vahvistettiin Utteri, ja nimi Saukko virallistettiin vasta vuonna 1928.[1]

Saarena

Saukko oli korkea kalliosaari. Sen kivi oli ehyttä ja kauniin väristä, minkä vuoksi sitä alettiin louhia rakennuskiveksi.[2] Saaren graniittia käytettiin muun muassa hautakivissä sekä Pitkänsillan ja Uspenskin katedraalin rakentamisessa.[3] Kesäisin Saukkoon soudettiin eväsretkille ja uimaan.[4] Saareen rakennettiin joitakin varastorakennuksia ja laitureita.[3]

Liittäminen osaksi satamaa

Saukko sekä viereiset Hietasaari ja Jätkäsaari yhdistettiin 1910-luvulla täyttömaalla yhdeksi suureksi, satama-alueena käytetyksi saareksi, jonne johti Ruoholahdesta leveä, yhdistetty katu- ja rautatiesilta. Alueen yhteisnimeksi tuli Jätkäsaari. Länsisatamasta tuli myöhemmin liikenteellisesti Helsingin suurin satama, jossa matkustajaliikenne yhä kasvaa tänä päivänä.

Ruoholahden alueella yhdistettiin täyttömaalla suoraan mantereeseen Kellosaari ja Salmisaari. 1960-luvulla täytettiin myös osa Jätkäsaaren pohjoispuolisesta salmesta, jolloin laajentunut Jätkäsaarikin lakkasi olemasta saari, kunnes paikalle myöhemmin kaivettiin Ruoholahden kanava.

Lähteet

  1. Helsingin kadunnimet, s. 134. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. ISBN 951-771-220-0. Teoksen verkkoversio.
  2. Asmo Alho, Uljas Rauanheimo: ”Hietalahti ja Ruoholahti”, Helsinki ennen meitä, s. 167. Otava, 1962.
  3. Bysa ja Sandis ja Uttern – sittemmin Jätkäsaari Uutta Helsinkiä. 11.9.2017. Viitattu 26.8.2021.
  4. Hietalahden ranta | Ympäristöhistoriallinen selvitys (PDF) (s. 28) 2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 12.4.2023.

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.