Saturaatiosukellus

Saturaatiosukellus eli kestosukellus on sukellustekniikka, joka mahdollistaa sukeltajille pitkään kestävän oleskelun suurissa syvyyksissä. Saturaatiosukellus on etupäässä öljyteollisuuden rakennus- ja huoltotöissä käytetty sukellustapa.

Kun ihminen hengittää paineen alaisena, osa hengityskaasusta imeytyy hänen kudoksiinsa. Kokeellisesti havaittiin, että tietyn rajan jälkeen ihmisen kudoksiin ei imeydy lisää kaasua ja on saavutettu ns. kyllästymispiste tai saturaatiopiste. Tästä ilmiöstä tulee sukellustavan nimi.

Ensimmäiset kestosukelluskokeet tehtiin pohjaan sijoitettujen asuttavien painekammioiden avulla. Merkittävimpiä olivat USA:n laivaston SEALAB I ja II sekä Jacques Cousteaun Conshelf I—III-kokeet. Hengityskaasuna käytettiin helioxia eli heliumin ja hapen sekoitusta. Conshelf III -kokeessa seossuhde oli 98:2 (helium 98 %, happi 2 %). Kokeet osoittivat selvästi, että jopa 300 metrin syvyydessä pystytään tekemään tarkkaa asennustyötä, mistä ratkaiseva näyttö oli rautalangan pujottaminen vedenpitävien tiivisteiden läpi maksimisyvyydessä. Tästä alkoi kehitys, jonka tuloksena kestosukeltajat hitsaavat metallia, asentavat erilaisia liitoksia ja yleensä työskentelevät jopa 500 metrin syvyydessä.

Asumukset ovat vain hankalia monin tavoin, joten pian kehitettiin ns. kaskelottijärjestelmä. Sen nimi tulee ensimmäisen tällaisen kokonaisuuden erisnimestä CACHALOT. Tällaisen järjestelmän avainkohta on emälaivan kannella oleva asuttava painekammio. Sukeltajat paineistetaan etupäässä heliumkaasukehässä tarvittavaan työsyvyyteen. Kun sukellustehtävä alkaa, heidät viedään tarvittavaan syvyyteen erillisellä painesukelluskellolla, johon mennään ilmalukon läpi.

Menetelmä on tehokas, joskin se on hiljalleen syrjäytymässä. Ihmisen terveys kestää saturaatiota vain rajallisen ajan. Siksi saturaatiota on korvattu hiljalleen kauko-ohjattujen välineiden ja pienoissukellusveneiden avulla.

Syvimmälle on jo kohta puolen vuosisadan ajan sukeltanut ranskalais-norjalainen Stolt Comex Seaway a.s. -sukellusyhtiö. ^lähde?