Satokausikalenteri

Satokausikalenterin historia alkaa Santahaminan varuskunnasta, jossa Samuli Karjula toimi luutnanttina. Vuonna 2011 hän sai esimieheltään tehtävän kehittää komppanian fyysistä suorituskykyä. Julkisuudessa puhuttiin silloin paljon karppauksesta, ja koska keskustelu asiasta kävi kuumana, Karjula päätti turvautua "varmaan aseeseen", kasviksiin. Hän ehdotti, että komppanian tulisi syödä päivässä puoli kiloa vihanneksia ja otti itselleen saman tavoitteen. Karjula mietti, että jos hän alkaisi käyttää aiempaa useampia kasvislajikkeita, myös kasvisten määrä hänen ruokavaliossaan lisääntyisi. Alettuaan syödä kasviksia säännöllisesti enemmän ja monipuolisemmin kuin ennen, hän alkoi kiinnittää huomiota niiden makuun. Hän huomasi, että esimerkiksi granaattiomena oli heinäkuussa kallista ja maistui pahalta, kun taas marraskuussa se oli halpaa ja maistui mehevältä ja makealta. Karjula oivalsi, että kasviksen oikea sesonki on silloin, kun sen hinta on edullisimmillaan ja alkoi tehdä havainnoistaan Excel-listaa. Hän esitteli sitä vaimolleen Lauralle ja veljelleen Johannekselle ja yhdessä he totuttelivat käyttämään kalenteria arjessa. Johannes Karjula ehdotti, että listan voisi julkaista seinäkalenterina, kun siinä olisi tiedot yli sadan lajin sesonkiajoista[5]. Vanhempainvapaalla ollut Laura Karjula perusti kalenteria varten toiminimen ja veljekset tekivät kalenterille Facebook-sivun, joka sai lyhyessä ajassa parituhatta seuraajaa. Seuraajamäärästä innostuneena he uskalsivat painattaa myyntiin ensimmäiset Satokausikalenterit syksyllä 2013.[9][4] Syksyyn 2014 asti Samuli Karjula pyöritti toimintaa harrastusmielessä vapaa-ajallaan, mutta kun hänen vaimonsa palasi töihin, hän otti virkavapaata päivätyöstään ja keskittyi kalenteriin itse.[2] [5]

Satokausikalenterin alkuperäinen tuottaja oli Sesonkia Oy,[10] joka rekisteröi tavaramerkeikseen sekä Satokausikalenterin että Satokauden.[11]

Sesonkian kehittelemässä Satokassi-kampanjassa viikon vihannekset ja hedelmät voidaan ostaa kerralla tietyistä kaupoista alle kymmenen euron hintaan. Esimerkiksi huhtikuussa 2015 Satokassit sisälsivät muun muassa lanttua, mangoa ja veriappelsiinia.[2]

Vuonna 2017 kalenteria tehtiin yhteistyössä muun muassa ravitsemustieteilijöiden opiskelijajärjestön kanssa.[12] Loppuvuonna 2017 Satokausikalenterissa oli yli 170 eri kasvista sekä kotimaiset kalat ja sillä oli yli 84 000 seuraajaa Facebookissa.[5]

Kesällä 2018 Satokausikalenterin osakkaaksi ja toimitusjohtajaksi nimitettiin Natalia Salmela. Hänen johdollaan Satokausikalenterin ympärille syntyi Satokausikalenteri Media Oy, markkinointiviestinnän luova toimisto, joka tekee myös oman brändinsä ulkopuolisia projekteja ruoka-alan toimijoille kuten kaupoille[7]. Yrityksen tekemisiä yhdistää tavoite lisätä kasvisten osuutta ruokavalioissa ja levittää sesonkiajattelua. Satokausikalenteri-julkaisut saivat vuonna 2018 noin 24 miljoonaa näyttökertaa somessa.[6]

Loka–marraskuun vaihteessa 2018 Satokausikalenterilla oli ruusukaaliin liittyvä kampanja, ruusukaalivallankumous[15]. Neljän viikon aikana sisältöjä katsottiin puoli miljoonaa kertaa ja esimerkiksi S-ryhmän kaupoissa ruusukaalin menekki kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 60 prosenttia.[7]

Satokausikalenterin perustajat Samuli ja Laura Karjula kutsuttiin Linnan juhliin joulukuussa 2018. Laura Karjulan punakaalilla vaaleanliilaksi värjätty silkkinen, Ametistiksi[16] nimetty iltapuku oli ekologisista vaatteistaan tunnettujen Outi Les Pyyn ja ompelijamestari Paula Malleuksen valmistama ja siinä oli käytetty silkin lisäksi myös Pure Wasten leikkujätteestä uusiotuotettua trikoota ja käytettyä messumattoa.[17] Puvussa yhdistyivät Satokausikalenterin arvot, jotka suosivat kotimaista, kasvispainotteista ruokaa, ekologisuutta ja käsityötä.[16] Vuoden 2019 Satokausikalenteria myytin vuoden 2018 loppuun mennessä yli 100 000 kappaletta.[7]

Vuonna 2019 ilmestyi uusi Satokausikalenteri-mobiilisovellus.[6] Vuoden 2020 kalenteri julkaistiin syyskuun viimeisenä sunnuntaina vietettävänä Maailman sydänpäivänä. Kalenteri tehtiin yhteistyössä Sydänliiton kanssa ja se oli omistettu erityisesti punaisille sesonkikasviksille, kuten punakaalille, punajuurelle, tomaatille ja puolukalle. Kalenterissa kerrottiin myös sydänterveyttä edistävästä ruuasta.[18] Satokausikalenteri ja Atria aloittivat yhteistyön, jonka tarkoituksena oli nostaa esille kaikenlaista kotimaista ruokaa. Sadonkorjuuhaasteessa annettiin vinkkejä, miten tuttuihin ruokiin voi lisätä kasviksia. Kun karjalanpaistiin lisää juuriselleriä, salottisipuleita ja kuivattuja suppilovahveroita, saadaan karjulanpaistia, juurekkeeksi taas kutsuttiin lihamureketta, jota oli jatkettu kelta- tai punajuurella.[19]