Satakunnan maakunta

Satakunta (ruots. Satakunta[3], aik. Satakunda, lat. Satagundia tai Finlandia Septentrionalis) on Suomen nykymaakunta, joka käsittää Satakunnan historiallisen maakunnan länsiosan. Sitä ympäröivät Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaan maakunta ja länsipuolella Selkämeri.

Satakunnan maakunta
vaakuna

lippu

sijainti

Historialliset läänit Turun ja Porin lääni (1634–1640, 1647–1996)
Porin lääni (1641–1646)
Länsi-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus Pori
Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä
Pinta-ala ilman merialueita 8 269,35 km²
12:nneksi suurin 2021 
Kokonaispinta-ala 11 493,06 km²
14:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 7 821,14 km²
– sisävesi 448,21 km²
– meri 3 223,71 km²
Väkiluku 212 200
7:nneksi suurin 31.3.2023 [2]
väestötiheys 27,13 as./km² (31.3.2023)
Maakuntalaulu Satakunnan laulu
Nimikkolajit  
– eläin euroopanmajava
– järvi Pyhäjärvi
– kala nahkiainen
– kasvi tyrni
– kivi hiekkakivi
– lintu sinitiainen
Lyhenne FI-17

Historia ja nimi

Nykymaakunnan edeltäjänä ollut Satakunnan historiallinen maakunta mainitaan kirjallisessa lähteessä ensimmäisen kerran vuonna 1331.[4] Satakunnan arvellaan kuitenkin olleen oma erillinen alueensa jo ennen 1100-lukua, jolloin nykyisen Suomen alue liitettiin osaksi Ruotsin valtakuntaa.[5] Myöhemmällä keskiajalla aluetta nimitettiin myös Kokemäenkartanon linnalääniksi, joka yhdistettiin Varsinais-Suomen kanssa Turun ja Porin lääniksi vuonna 1634. Historiallinen Satakunta käsitti myös suuren osan nykyistä Pirkanmaata ja ulottui aina Keski-Suomen maakuntaan saakka.

Yleisimmin hyväksytyn käsityksen mukaan Satakunnan nimi on suora suomennos ruotsinkielisestä termistä "hundrade", jonka tunnetaan myös kaikissa muissa germaanisissa kielissä. Se on alun perin liittynyt jo viikinkiajalta periytyvään satakuntalaitokseen.[6]

Maakunnasta kaavailtiin 1950-luvulta lähtien omaa Satakunnan lääniä ja Mauno Koiviston hallitus tekikin asiasta periaatepäätöksen vuonna 1981. Eduskunta kaatoi hankkeen kuitenkin tiukassa äänestyksessä vuonna 1985.[7]

Väestö ja politiikka

Aikaisemmin muuttovoitosta nauttineen Satakunnan väkiluku on 1980-luvun puolivälistä laskenut noin 26 000 hengellä. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolta lähtien väestönlasku on tasaantunut ja joinakin vuosina on ollut jopa väestönkasvua.[8] Vuoden 2018 elokuussa Satakunnassa oli 219 337 asukasta eli 4,2 % koko maan väestöstä. Satakunta on asukasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin maakunta.[9] Suurimmat kunnat väkiluvun mukaan ovat Pori (84 585 asukasta), Rauma (39 492), Ulvila (13 156), Kankaanpää (12 659) ja Eura (11 880). Porin keskustaajama on asukasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin taajama.

Vuoden 2014 lopussa maakunnan väkiluku oli 223 983 asukasta. Tuosta määrästä äidinkieleltään suomenkielisiä oli 217 601, eli 97,15 % maakunnan väestöstä. Ruotsinkielisiä oli 775. Ruotsia isompia kieliryhmiä kyseisenä ajankohtana olivat venäjä (1 286) ja viro (1 252). Maakunnan viidenneksi puhutuin äidinkieli oli puola (529).

Satakunnan maakunta muodostaa Satakunnan vaalipiirin (aikaisemmin Turun läänin pohjoinen vaalipiiri). Vuosina 1993–2005 siitä siirrettiin kaikkiaan kymmenen kuntaa Pirkanmaan vaalipiiriin. Eduskuntavaaleissa 2011 Satakunnan vaalipiiristä valittiin yhdeksän kansanedustajaa. Suurin puolue oli SDP.[10]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Satakunnan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
 
243 839
1985
 
244 717
1990
 
240 777
1995
 
239 255
2000
 
232 569
2005
 
228 675
2010
 
225 762
2015
 
222 957
2020
 
216 492
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Kielet

Alla olevassa taulukossa kuvataan Satakunnan viittä puhutuinta kieltä vuonna 2021.[12]

Sija Kieli Puhujia 2021 Väestöosuus 2021
1. suomi 204 311 95,35 %
2. venäjä 1 453 0,68 %
3. viro 1 181 0,55 %
4. ruotsi 808 0,38 %
5. puola 717 0,33 %

Maantiede

Pori on Satakunnan suurin kaupunki.
Vanha luotsiasema Ouranluodon saarella.

Satakunnan asutus on keskittynyt maakunnan eteläosaan. Merkittävin asutuskeskittymä seuraa Kokemäenjoen vartta, jonne on muodostunut yli 40 kilometrin pituinen Meri-Porista aina Harjavallan Merstolaan saakka ulottuva lähes yhtenäinen taajama-alue. Erityisesti maakunnan pohjoisosassa asutus on huomattavasti vähäisempää ja siellä on myös laajoja asumattomia alueita. Maakunnan koillisinta osaa Kankaanpään, Honkajoen ja Karvian seuduilla on kutsuttu luonnon karuuden vuoksi joskus "Satakunnan Lapiksi". Pinnanmuodoiltaan Satakunta on pääosin melko alavaa, mutta korkeuserot suurenevat siirryttäessä maakunnan itä- ja pohjoisosiin, joissa maaston korkeus merenpinnasta on monin paikoin yli 150 metriä.

Satakunnan suurin vesistö on Hämeen ja Pirkanmaan alueelta alkunsa saava Kokemäenjoki. Maakunnan eteläosiin ulottuvat Eurajoen ja Lapinjoen vesistöalueet ja pohjoisosa kuuluu bifurkaatiostaan tunnettuun Karvianjoen vesistöön. Satakunnan alueella on järviä melko vähän. Suurimpia järviä ovat Pyhäjärvi maakunnan eteläosassa, Karhijärvi Laviassa sekä Sääksjärvi Kokemäellä. Satakunnassa sijaitsevat Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto Huittisten ja Kokemäen alueilla sekä Häädetkeitaan luonnonpuisto Karvian itärajalla.

Maakunnan harjumuodostumia ovat Säkylänharju maakunnan eteläosassa, lyhyehköt Hiitten- ja Järilänharjun harjujaksot Harjavallassa ja Kokemäellä sekä Hämeenkangas ja Pohjankangas maakunnan koillisosassa. Jämijärven kunnan alueella Hämeenkankaalla sijaitsee Satakunnan korkein maastonkohta, 185 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Soininharju.

Kasvitieteilijä, professori Viljo Kujalan esittämän kasvillisuusaluejaon mukaan Satakunta kuuluu pääosin Lounais-Suomeen, mutta koillisosaltaan Suomenselän vedenjakaja-alueeseen. Varsinkin Kankaanpään, Honkajoen ja Karvian seuduilla soiden osuus maapinta-alasta on suuri. Suot ovat tyypiltään keidas- eli kohosoita, joissa suon pinta kohoaa rahkasammalen muodostaessa turvetta.[13] Puulajeista Satakunnan alueella kulkevat saarnen, vuorijalavan ja vaahteran luontaisen esiintymisalueen pohjoisrajat.[14]

Olennainen osa satakuntalaista maisemaa on noin 140 kilometrin pituinen Selkämeren rannikkoseutu. Satakunnan rannikko on matalaa ja kivikkoista, joka tekee siitä vaikean purjehdittavan. Vuonna 2011 perustettiin Selkämeren kansallispuisto, joka ulottuu aina Varsinais-Suomen puolelta Kustavista Satakunnan ja Pohjanmaan rajalle Merikarvialle.[15] Tunnetuimpia yksittäisiä saaria ja saaristoja Satakunnan merialueilla ovat Kuuskajaskari ja Säppi, Porin ja Rauman edustan lukuisat saaret sekä Ouran saaristo Merikarvialla.

Talouselämä

Olkiluodon ydinvoimalaitokset.

Satakunta on Kymenlaakson tavoin Suomen teollistuneimpia maakuntia ja joillakin mittareilla mitattuna jopa teollistunein.[16] Vuonna 2014 Satakunnan bruttokansantuote oli viidenneksi suurin Suomen 19 maakunnasta.[9] Koko Suomen viennistä Satakunnassa tuotetaan 6% väestöpohjan ollessa vain 4% asukasmäärästä.[9] Huomattavia teollisuuspaikkakuntia ovat erityisesti Pori, Rauma, Eura ja Harjavalta.

Paperin lastausta Rauman satamassa.

Satakunta tunnetaan myös energiamaakuntana, jossa tuotetaan noin neljännes koko Suomen sähköstä.[9] Eurajoen Olkiluodossa sijaitsee Teollisuuden Voiman omistama Olkiluodon ydinvoimalaitos. Sen kahdesta toimivasta reaktorista ensimmäinen otettiin käyttöön vuonna 1978 ja toinen vuonna 1980. Vuodesta 2005 lähtien on ollut rakenteilla kolmas reaktori ja neljännenkin reaktorin rakentamista Olkiluotoon on kaavailtu. Olkiluotoon rakennetaan myös maanalaista käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkaa. Porin Tahkoluodossa sijaitsee Meri-Porin voimalaitos, joka on Suomen suurin hiilivoimalaitos. Meri-Porissa on myös useita tuulivoimaloita. Kokemäenjoessa toimii nykyisen Satakunnan alueella kaksi vesivoimalaitosta, Harjavallan ja Kolsin voimalaitokset.

Satakunta on myös merkittävä maatalousmaakunta.[17] Yli 98 % kotimaisesta kalkkunanlihasta ja puolet broilerinlihasta tuotetaan Satakunnan alueella. Selkämeren vesistä pyydetään 80 % Suomen silakkasaaliista. Suomalaisista punajuurista 87 % ja neljännes avomaanvihannessadosta saadaan Satakunnan pelloista.[18][19] Viljeltyä peltomaata onkin yli 140 000 hehtaaria. Elintarviketeollisuuden ja maatilojen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2014 noin 1,1 miljardia euroa.

Myös muun alkutuotannon osuus bruttokansantuotteesta on maan keskiarvoa korkeampi, sen sijaan palveluiden osuus jää alle keskitason.[20]

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 8,8 % toukokuussa 2018, kun koko Suomen työttömyysprosentti oli 9,2 %. Työllisyystilanne on parantunut vuotta aikaisemmasta tilanteesta merkittävästi.[21][22]

Satakunnassa on kaksi varuskuntaa, Porin prikaatin varuskunnat Säkylän Huovinrinteellä ja Kankaanpään Niinisalossa. Huovinrinteellä koulutetaan myös suomalaisia rauhanturvaajia sekä valmiusjoukkoja. Varuskunnat ovat sijoituspaikkakuntiensa suurimpia työnantajia.lähde?

Koulutus

Korkeakouluopetusta Satakunnassa tarjoaa kaksi ammattikorkeakoulua sekä Porin yliopistokeskus, joka on yhteistyössä muun muassa Aalto-yliopiston sekä Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa. Satakunnan ammattikorkeakoulu toimii Porin ja Rauman lisäksi myös Huittisissa ja Kankaanpäässä. Diakonia-ammattikorkeakoulu kouluttaa Porissa sosiaali-, terveys- ja kirkon alan tutkintoihin. Korkeakoulujen lisäksi Porissa toimii Suomen ilmailuopisto. [23]

Liikenne

Jämijärveä ilmasta katsottuna.

Satakunnan maakunnan raideliikenneyhteydet ovat Tampere–Pori-rautatie (valmistunut 1895) sekä siitä Kokemäellä erkaneva Rauman rata (1897). 1930-luvulla rakennettu Haapamäki–Pori-rata on poistettu käytöstä 1980-luvulla ja sittemmin myös osittain purettu. Myös matkustajaliikenne Kokemäen ja Rauman välisellä radalla on lakkautettu.

Porin lentoasema on maakunnan ainoa matkustajaliikenteen lentokenttä. Kentältä on päivittäisiä lentoja Helsinki-Vantaan lentoasemalle sekä satunnaisia tilauslentoja Etelä-Euroopan lomakohteisiin sekä Lapin hiihtokeskuksiin. Harrasteilmailijoiden käytössä ovat Piikajärven lentokenttä Kokemäellä, Jämin lentokenttä Jämijärvellä sekä Euran ja Vampulan lentokentät.

Porin ja Rauman kautta kulkee Turun ja Oulun välinen valtatie 8. Porista lähtevät valtatie 2 Helsinkiin, valtatie 11 Tampereelle ja valtatie 23 Jyväskylään. Rauma on Tampereelta tulevan valtatie 12:n toinen päätepiste. Huittisissa on yksi Lounais-Suomen tärkeimmistä maantieristeyksistä; siellä yhtyvät valtatiet 2 ja 12 sekä Turun ja Huittisten välinen kantatie 41. Muita tärkeitä teitä ovat kantatie 44 Sastamalasta Kankaanpään kautta Kauhajoelle sekä kantatie 43 Harjavallasta Uuteenkaupunkiin.

Porin ja Rauman satamat ovat Suomen tärkeimpiä tavaraliikenteen satamia. Porin satama on keskittynyt sahatavaran vientiin sekä bulkkitavaran ja kemikaalien tuontiin. Se on Suomen suurin hiilen tuontisatama. Rauman satama puolestaan on maan merkittävimpiä paperin vientisatamia. Molemmista on säännöllistä linjaliikennettä ulkomaisiin satamiin. Lisäksi maakunnassa toimivat Porin ja Rauman satamia huomattavasti pienemmät Olkiluodon ja Merikarvian satamat.

Kristinusko

Satakunnan alueella vaikuttaa erityisesti rukoilevaisuus, jonka kannatus on käytännöllisesti kokonaan maakunnassa. Rukoilevaisuutta tavataan Rauman ja Porin ympäristössä. Evankelinen herätysliike on vaikuttanut maakunnassa rukoilevaisuuden ohella ja sen kannatus ympäröi rukoilevaisaluetta. Ulvilassa, Kokemäellä, Laitilassa, Porissa ja Raumalla liikkeet esiintyvät rinnakkain melko voimakkaasti. Lounais-Suomen evankelisuuden pohjoisraja on Porin korkeudella ja liikkeen voima-alueita ovat Sastamala, Huittisten ja Kokemäen seudut. Evankelioiva herätyskristillisyys on levinnyt verrattaen voimakkaasti Satakuntaan. Kannatuksen painopiste on suurimmissa asutuskeskuksissa, erityisesti Porissa. Liikkeen kannatus ulottuu myös Satakunnan maaseutupitäjiin.[24]

Maakuntaliitto

Satakuntaliiton maakuntavaltuuston puheenjohtajana vuosina 2013–2016 toimii Tapio Huhtanen (kesk.) ja maakuntahallituksen puheenjohtajana Reijo Kallio (sd.).[25]

Seutukunnat

Pohjois-Satakunnan seutukunta

Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen muodostavat Pohjois-Satakunnan seutukunnan, jonka keskus on Kankaanpää ja asukasluku noin 24 000.

Pohjois-Satakuntaan kuuluivat aikaisemmin myös Hämeenkyrö, Ikaalinen, Mouhijärvi, Kihniö, Parkano, Suodenniemi, Vammala, Viljakkala ja Äetsä, jotka siirtyivät Pirkanmaan maakuntaan vuonna 1993. Yhteensä kunnissa oli noin 52 000 asukasta.

Porin seutukunta

Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori ja Ulvila muodostavat Porin seutukunnan. Sen asukasluku on noin 138 000 ja seutukunta on asukasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin. Porin seutukunta tunnetaan myös nimellä Karhukunnat.

Rauman seutukunta

Eura, Eurajoki, Rauma ja Säkylä muodostavat Rauman seutukunnan. Sen asukasluku on noin 66 000.

Kunnat

Satakunnan kaupungit ja kunnat
Kuntakeskukset
 30 000–100 000 as. kunta
 10 000–30 000 as. kunta
 3 000–10 000 as. kunta
 < 3 000 as. kunta
Satakunta kuntakeskuksineen.

Satakunnassa on 16 kuntaa, joista seitsemän on kaupunkeja. Näiden sijainti käy ilmi oheisesta kartasta. Siinä kaupungit on esitetty vahvennettuina.

Entiset kunnat

Aluemuutoksia

Suurimmat taajamat

Vuonna 2017 Satakunnassa sijaitsi 42 taajamaa.[28] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.

#TaajamaKuntaVäkiluku
(31.12.2017)[29]
1Porin keskustaajamaPori 63 011
Ulvila 10 549
Harjavalta 6 550
Nakkila 4 080
&&&&&&&&&&084190.&&&&0084 190
2Rauman keskustaajamaRauma&&&&&&&&&&033654.&&&&0033 654
3Kankaanpään keskustaajamaKankaanpää&&&&&&&&&&&07911.&&&&007 911
4LauttakyläHuittinen&&&&&&&&&&&06641.&&&&006 641
5Euran kirkonkylä
(Euran keskustaajama)
Eura 6 337
Säkylä 134
&&&&&&&&&&&06471.&&&&006 471
6Kyläsaari-PihlavaPori&&&&&&&&&&&06447.&&&&006 447
7Kokemäen keskustaajamaKokemäki&&&&&&&&&&&04340.&&&&004 340
8Noormarkun kirkonkyläPori&&&&&&&&&&&04151.&&&&004 151
9Säkylän kirkonkyläSäkylä&&&&&&&&&&&02991.&&&&002 991
10Eurajoen kirkonkyläEurajoki&&&&&&&&&&&02679.&&&&002 679

Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.

Nähtävyyksiä

Makkarakosken voimalaitos Noormarkun ruukissa.
Rauman raatihuone Vanhassa Raumassa.

Kansainvälisesti Satakunnan tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Unescon maailmanperintökohteet Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki entisessä Lapin kunnassa. Porin merkittävimpiä kohteita ovat Yyterin kuuluisat hiekkarannat, Reposaari, Juseliuksen mausoleumi sekä Kirjurinluodon ja Kokemäenjoen Etelärannan rantakortteleiden muodostama kokonaisuus. Nykyään Poriin kuuluvassa entisessä Noormarkun kunnassa sijaitsee arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Villa Mairea, joka yksi hänen kansainvälisesti tunnetuimpia töitään. Toinen Aallon piirtämä merkittävä rakennus Satakunnassa on Terassitalo Euran Kauttualla. Se sijaitsee aivan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kauttuan ruukinpuiston tuntumassa. Muita vanhoja ruukkialueita Satakunnassa ovat Leineperin ja Noormarkun ruukit.

Vielä vanhemmasta Satakunnan historiasta kertovat muun muassa keskiaikainen pyhiinvaelluspaikka Köyliönjärven Kirkkokari sekä Kokemäellä sijaitseva Pyhän Henrikin saarnahuone, joka on Suomen vanhin puurakennus. Keskiaikaisia kivikirkkoja nykyisen Satakunnan maakunnan alueella on kolme; Pyhän Ristin kirkko Raumalla sekä Ulvilan ja Huittisten kirkot. Uudempia merkittäviä kirkkorakennuksia ovat muun muassa Keski-Porin kirkko sekä funkistyylinen Nakkilan kirkko.

Maakunnan huomattavimpia museoita ovat Porissa sijaitseva Satakunnan museo, joka on Satakunnan maakuntamuseo ja Suomen vanhimpia kulttuurihistoriallisia museoita, Lönnströmin taidemuseo Raumalla sekä Porin taidemuseo. Harjavallassa puolestaan toimii Emil Cedercreutzin museo, joka esittelee kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin tuotantoa ja paikallista kulttuurihistoriaa. Paikallisia museoita ovat myös Huittisten[30] ja Kankaanpään museot.

Luontomatkailijoille elämyksiä tarjoavat Satakunnan rannikkoseudun lisäksi muun muassa Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto, Häädetkeitaan luonnonpuisto sekä Jämin matkailukeskus Jämijärvellä.

Tunnettuja satakuntalaisia

Ensimmäinen tunnettu satakuntalainen on talonpoika Lalli, joka perimätiedon mukaan surmasi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä vuonna 1156. Hän on myös ensimmäinen historiankirjoituksen nimeltä mainitsema suomalainen, mutta koko Lallin olemassaolo saattaa kuitenkin olla pelkkää legendaa.

Modernin ajan merkittävimpiä satakuntalaisia hahmoja ovat presidentti Risto Ryti, taidemaalari Akseli Gallén-Kallela sekä Suomen toistaiseksi ainoa Nobel-palkittu kirjailija Frans Emil Sillanpää, joka oli kotoisin nykyään Pirkanmaan maakuntaan kuuluvasta Hämeenkyröstä.

Satakuntalaisia urheiluseuroja

Maakunnassa on useita kansallisten urheilusarjojen pääsarjatasolla pelaavia seuroja. Jääkiekon SM-liigassa maakuntaa edustavat Porin Ässät ja Rauman Lukko. Jääpallon Bandyliigassa pelaa Porin Narukerä. Ringeten SM-sarjaa pelaa puolestaan Luvian Kiekko -82. Pesäpallon miesten pääsarjassa maakuntaa edustaa Kankaanpään Maila ja naisten superpesiksessä pelaavat Kankaanpään Maila, Rauman Lukko ja Porin Pesäkarhut.

Katso myös

Lähteet

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot 27.4.2023. Tilastokeskus. Viitattu 27.4.2023.
  3. Svenska ortnamn i Finland Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 10.11.2013. (ruotsiksi)
  4. Juhlavuodet 2011-2012 Satanen. 04/2010. Satakuntaliitto. Viitattu 19.1.2012. [vanhentunut linkki]
  5. Kirkko järjestäytyy Satakunnassa (Arkistoitu – Internet Archive) Kokemäen kaupunki. Viitattu 19.1.2014.
  6. Satakunnan maakuntatunnukset (Arkistoitu – Internet Archive) Satakuntaliitto. Viitattu 19.1.2014.
  7. Valtiopäivät 1986, Pöytäkirjat, 2. osa, s. 2002. Valtion Painatuskeskus.
  8. Väestönmuutos (Arkistoitu – Internet Archive) SataMittari. Viitattu 19.1.2014.
  9. [http://www.satakuntaliitto.fi/sites/satakuntaliitto.fi/files/Satakunnan%20maakuntaohjelma%202018-2021_luonnos%201_19062017.pd%5Bvanhentunut+linkki%5D | Nimeke = Satakunnan maakuntaohjelma | Julkaisija = Satakuntaliitto | Viitattu 1.7.2017
  10. Vaalit 2011/Satakunta - Puolueiden kannatus (Arkistoitu – Internet Archive) Yle. Viitattu 19.1.2014.
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 4.1.2018.
  12. Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain, 1990-2021 PxWeb-tietokanta. Tilastokeskus. Viitattu 7.5.2022.
  13. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, yleiskatsaus, s. 51. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
  14. Suomenmaa 1, yleiskatsaus, s. 47.
  15. Satakunnan merialue – Selkämeren aarreaitta (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 19.1.2014.
  16. Alueiden klustereita tukevat valtion toiminnot – Satakunnan profiili (Arkistoitu – Internet Archive) Satakuntaliitto 5.5.2010. Viitattu 19.1.2014.
  17. SATAKUNTA ON SUOMEN RUOKA-AITTA 21.11.2017. Satakuntaliitto. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 21.11.2017.
  18. Satakunta on Suomen punajuuriaitta 29.5.2012. Yle Uutiset. Viitattu 21.11.2017.
  19. Satakuntalainen avomaanvihannestuotanto pähkinänkuoressa 31.12.2010. Pyhäjärvi-instituutti. Viitattu 21.11.2017.
  20. Työpaikat toimialoittain 31.12.2011 ja 31.12.1995 (Arkistoitu – Internet Archive) SataMittari. Viitattu 19.1.2014.
  21. Työllisyyskatsaus 31.5.2018. ELY-keskus. Viitattu 26.6.2018.
  22. TYÖLLISYYSKATSAUS 31.5.2018. Työ- ja elinkeino ministeriö. Viitattu 26.6.2018.
  23. http://www.finaa.fi/fi/ilmailuopisto/esittely.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 157. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.
  25. Satakuntaliiton toimielimet (Arkistoitu – Internet Archive) Satakuntaliitto. Viitattu 19.1.2014.
  26. Kaakkois-Satakunnan seutukunta katoaa jo vuodenvaihteessa ts.fi. 26.11.2003. Viitattu 4.12.2022.
  27. toimitus: Kiikoisten ja Sastamalan kuntaliitos käsitellään vielä KHO:ssa alueviesti.fi. Viitattu 7.12.2022.
  28. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 27.11.2018.
  29. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Arkistoitu 24.7.2018. Viitattu 27.11.2018.
  30. Huittisten Kotiseutuyhdistys ry:n historiaa www.huittistenkotiseutuyhdistys.fi. Arkistoitu 25.11.2019. Viitattu 17.6.2020.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.