Saslong

Saslong on laskettelurinne Val Gardenan (saks. Gröden) laaksossa Selva di Val Gardenassa Italiassa.

Saslong
Paikkakunta: Selva di Val Gardena,
Italia
Talviurheilukeskus:Ski resort Val Gardena
Vuori:Ciampinoi (Sassolungo)
Rinneluokitus:Musta
Yläasema:2 255 m
Ala-asema:1 417 m
Korkeusero:838 m
Pituus:3 700 m
Maksimijyrkkyys:56,9 %
Keskijyrkkyys:22,6 %
Hissi
Hissi:Saslong,
Sochers–Ciampinoi
Tyyppi:Gondolihissi,
6-hengen tuolihissi
Kapasiteetti:2 200 henkilöä/h,
2 800 henkilöä/h
Ala-asema:1 424 m
Väliasema:1 960 m
Yläasema:2 255 m
Miehet
Syöksylasku
Lähtö:2 249 m
Maali:1 410 m
Korkeusero:839 m
Pituus:3 446 m
Maksimijyrkkyys:56,9 %
Minimijyrkkyys:11,2 %
Keskijyrkkyys:24,3 %
MM-kilpailu:15.2.1970
1. MC-kilpailu:14.2.1969
Super-G
Lähtö:2 010 m
Maali:1 410 m
Korkeusero:600 m
Pituus:2 415 m
Maksimijyrkkyys:55,9 %
Minimijyrkkyys:11,4 %
Keskijyrkkyys:24,8 %
1. MC-kilpailu:19.12.1983
Suurpujottelu
1. MC-kilpailu:16.3.1972
Naiset
Syöksylasku
Lähtö:1 950 m
Maali:1 410 m
Korkeusero:540 m
Pituus:2 165 m
Keskijyrkkyys:24,9 %
1. MC-kilpailu:18.12.2018
Super-G
Lähtö:1 950 m
Maali:1 410 m
Korkeusero:540 m
Pituus:2 205 m
Keskijyrkkyys:24,5 %
1. MC-kilpailu:19.12.2018

Saslong on tunnettu ennen kaikkea siinä järjestettävistä alppihiihdon maailmancupin kilpailuista. Rinteessä kilpaillaan vuosittain miesten syöksylaskussa ja supersuurpujottelussa, jotka käydään yleensä joulua edeltävän viikon perjantaina ja lauantaina.

Syöksylaskurinne on tunnettu etenkin sen sisältämistä ”kamelinkyttyröistä”.

Historia

Ensimmäinen maailmancupin kilpailu Saslongissa oli kaudella 1968–1969 käyty miesten syöksylasku, jonka voitti sveitsiläinen Jean-Daniel Dätwyler. Miesten supersuurpujottelussa kilpailtiin ensimmäisen kerran joulukuussa 1983 ja kaudesta 2002–2003 jälkeen se on kuulunut kilpailuohjelmaan vuosittain. Rinteessä on kilpaitu myös yksi maailmancupin miesten suurpujottelu kaudella 1971–1972. Eniten voittoja Saslong-rinteestä on norjalaisella Aksel Lund Svindalilla, kaksi syöksylaskusta viisi super-G:stä. Syöksylaskusta eniten voittoja ovat saavuttaneet itävaltalainen Franz Klammer ja italialainen Kristian Ghedina, kumpikin neljä voittoa.

Vuoden 1970 alppihiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa Saslong-rinteessä kilpailtiin miesten syöksylasku. Maailmanmestaruuden voitti sveitsiläinen Bernhard Russi.

Reitti

Syöksylaskun lähtö sijaitsee 2 249 metriä merenpinnan yläpuolella Ciampinoi-vuoren huipulla.

Lähdön jälkeen on lyhyt liukuosuus ennen radan ensimmäistä hyppyriä Spinel, jossa on koko rinteen jyrkin kohta (56,9 %). Hyppyrin tekee vaikeaksi se, että laskijoiden täytyy hypyn aikana kääntyä oikealle kohti kompressiota. Kompression jälkeen tulee radan toinen hyppyri Saut dl Moro (Nummihyppyri), josta laskijat ottavat noin 40 metrisiä ilmalentoja. Saut dl Moron jälkeen on pidempi liukuosuus S-mutkineen, siellä sijaitsee myös super-G:n lähtöpaikka.

Liukuosuuden jälkeen tulee radan kolmas hyppyri Muri di Sochers (Sochersseinä), jossa on rinteen toiseksi jyrkin kohta (55,9 %). Muri di Sochersin jälkeen tulee lyhyt tasaisempi osuus ennen seuraavia hyppyreitä Primo Muro (Ensimmäinen seinä) ja Secondo Muro (Toinen seinä).

Seinähyppyreiden jälkeen tulee lyhyt tasaisempi osuus ennen kolmea kamelinkyttyrää Gobba di Cammello, ensimmäisestä kamelinkyttyrästä (linea Girardelli, Girardellin linja) ei nykyisin lennetä paljoakaan, mutta toisesta lennetään yli viimeisen kamelinkyttyrän, josta on pisimmillään lennetty 88 metriä.

Kamelinkyttyröiden jälkeen tulee teknisesti vaativa Ciaslat, jonka tiukoissa S-mutkissa on 17 kumpua. S-mutkat päättyy Salto di Nuciaan (Nuciahyppyri). Hyppyrin jälkeen alkaa suora liukuosuus kohti Salto del Tunnelia (Tunnelihyppyri), hyppyri on saanut nimensä sen alapuolelle vuonna 2009 avatusta Strada Statale 242 -tien tunnelista. Hypyn aikana rinne kääntyy vasemmalle loppujyrkänteelle Schuss Finale.

Saslong päättyy 1 410 metriä merenpinnan yläpuolella Plan Da Tiejan kylään. Syöksylaskurinne on 3 446 metriä pitkä ja sen korkeusero on 839 metriä. Supersuurpujottelurinne on 2 365 metriä pitkä ja sen korkeusero on 590 metriä.

Lähteet

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.