Sarvis

Sarvis aloitti toimintansa valmistamalla nappeja kaseiini- eli galaliittimuovista. Pääasialliset tulot saatiin kuitenkin kaseiiniraaka-aineen myynnistä, sillä jalostettujen tuotteiden, kuten nappien, kohdalla ulkomainen kilpailu oli kovaa. Yhtiön nimi Sarvis tuli siitä, että värjäämätön kaseiini muistutti ulkonäöltään sarveisainetta, jota korvaamaan se olikin kehitetty. Kaseiinin raaka-aine, kuorittu maito, saatiin kotimaasta. Kaseiinituotteet valmistettiin työstämällä käsikäyttöisillä koneilla. Kaseiini ei ollut paloherkkää kuten selluloidimuovi mutta sen ongelmana oli huono kosteudenkestävyys.[5]

Sarvis Oy:n toiminta oli aluksi tappiollista, ja muut osakkeenomistajat menettivät uskonsa sen menestykseen, niin että yhtiön perustajiin kuuluneen kenkätehtailija Emil Aaltosen haltuun siirtyi lopulta 14 000 yhtiön 15 000 osakkeesta. Vuodesta 1927 lähtien yhtiö alkoikin tuottaa voittoa joka vuosi. Vuonna 1937 Sarviksen valmistamat napit saivat kultamitalin Pariisin maailmannäyttelyssä.

Napinvalmistuksen korkeat työkustannukset ja kiristyvä kilpailu pakottivat Sarviksen laajentamaan tuotevalikoimaansa. Vuonna 1936 tehtiin päätös oman bakeliittituotannon aloittamisesta, ja tuotanto alkoi ensimmäisenä Pohjoismaissa 1938. Sarvis aloitti myös bakeliittituotteiden valmistuksen omassa kertamuovipuristamossaan. Bakeliittia käytettiin muun muassa sähkötarvikkeissa, pienten sähkölaitteiden koteloissa ja autojen jarrukengissä. Tuotannon kasvattamista vaikeuttivat sotavuodet, niitä seurannut säännöstelyaika sekä raaka-aineiden hinnannousu Korean sodan vuosina.[5]

1950- ja 1960-luvuilla markkinoille tulleet uudet synteettiset kestomuovit syrjäyttivät pian kaseiinin ja bakeliitin. Sarvikseen hankittiin jo 1948 ensimmäiset ruiskuvalukoneet, joita uudentyyppisten muoviesineiden valmistus vaati. Sarviksessa aloitettiin 1950-luvulla muovituotteiden valmistus polystyreenistä (pöytäastiat), polyeteenistä (kuljetus- ja säilytysastiat, pakkasenkestävät tuotteet) sekä melamiinista (lautaset, mukit, kynttilänjalat ym.). Vuonna 1955 Sarvis toi markkinoille polyeteenistä ruiskuvaletun Muovi-Maija -nimisen muovisangon, joka ylti ensimmäisenä tehtaan valmistamana muoviesineenä suuriin valmistussarjoihin. Toinen tuoteryhmä, jonka kysyntä kasvoi nopeasti 1960-luvulla, oli kaupan ja teollisuuden käyttöön tarkoitetut muoviset kuljetuslaatikot. 1950-luvun ja 1960-luvun alussa tehtaalle hankittiin uusia koneita, jotka mahdollistivat muovipuristeiden sarjatuotannon. Kaseiinituotteiden valmistus Sarviksella päättyi 1979 ja bakeliittituotteiden 1965. Nappien valmistus jatkui kuitenkin aina 1980-luvulle saakka.[5]

Sarvis valmisti kulutustuotteita omalla tuotemerkillään, ja lisäksi tehtiin myös tilaus- ja alihankintatöitä. Ruiskuvalukoneissa käytetyt teräksiset valumuotit valmistettiin tai sitten niitä saatettiin lainata myös ruotsalaiselta Perstorp Ab:ltä. Sarviksella oli oma suunnittelukonttori, jossa työskentelivät muiden muassa insinööri Olavi Arjas ja yritykseen vuonna 1967 palkattu ensimmäinen teollinen muotoilija Tauno Taarna.[6] Testausosastolla esimerkiksi muovisten kuljetuslaatikoiden yms. rasituksenkestoa ja muodonpitävyyttä testattiin kuormitus- ja rasituskokeilla ennen tuotteiden tuloa markkinoille. Sarviksen valmistamissa Jaana-pesuvadeissa oli ensimmäisenä muovituotteena Suomessa tavaraselostemerkki.[5]

1970-luvun alussa Sarvis oli 700 työntekijällään maan suurin muoviyritys.[6] Vuoden 1973 öljykriisi aiheutti Sarvikselle tuotteiden laskeneen kysynnän aiheuttamien taloudellisten vaikutusten lisäksi epävarmuutta raaka-ainetoimituksissa. Sarvis fuusioitiin 1976 Aaltosen Kenkätehdas Oy:n kanssa Aaltosen Tehtaat Oy -nimiseksi yhtiöksi. Aaltosen Tehtaat luopui Sarviksesta 1985 ja vuonna 1988 Oy Hackman Ab hankki Sarviksen osake-enemmistön. Sarviksesta ja Hackmanin samoihin aikoihin hankkimasta ruotsalaisesta muovituotteiden valmistajasta Hammarplastista muodostettiin Hackman Form -niminen muovialan yksikkö, jonka tavaramerkiksi tuli HammarSarvis.[5]

Tampereen tehtaan toiminta päättyi 1990-luvun alussa, kun tehtaan koneet ja muotit siirrettiin Ruotsiin tai myytiin muille yrityksille. Sarviksesta tuli sitten Hackman Formin Suomen myyntiyhtiö. Vuonna 1998 Hackman myi muoviteollisuutensa ruotsalaiselle Plastumgruppen Ab:lle. Joitakin Sarviksen suunnittelemia tuotteita valmistetaan edelleen, mutta niiden tavaramerkkinä on nykyisin HammarPlast. Orthex Oy osti Hammarplast Consumer AB:n. 27. tammikuuta 2011 tehdyssä kaupassa Hammarplast Consumer AB:n osakkeet sekä tuotemerkit SmartStore, Hammarplast ja Sarvis siirtyivät Orthexin omistukseen. Sarvis Oy on keskittynyt vuodesta 1998 muovijalosteiden tukkukauppaan.[7]

• Emil Aaltosen museo : erikoisnäyttelyt : Sarvis - mukava muoto, kätevä käyttö (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kristiina Koivuniemi. Sarvis – muovia vuodesta 1921. Emil Aaltosen Säätiö 2004. ISBN 952-99351-0-2
• Viistokuva Sarviksen tehdasrakennuksesta Tampereen Hatanpäällä, Fonecta