Sarveiskalvo

Sarveiskalvo (lat. cornea) on silmämunan värikalvon päällä oleva uloin, muodoltaan kaareva kudos, joka on läpinäkyvä ja verisuoneton. Lisäksi sarveiskalvo on silmän voimakkaimmin valoa taittava osa. Sarveiskalvon päätehtävänä on läpäistä ja taittaa valoa sekä toimia silmän mekaanisena suojana. Silmän pintaa peittää kelmumainen sidekalvo.[1] Sarveiskalvo on 0,5 millimetrin paksuinen ja (aikuisella) vaakatasossa halkaisijaltaan 12 milliä ja pystytasossa 11 milliä. Sarveiskalvoon vaikuttaa voimakas UVB-säteily.

Sarveiskalvon sijainti ihmissilmässä.

Sarveiskalvo muodostuu viidestä eri kerroksesta. Sarveiskalvon pinnallisin kerros on uusiutuva epiteelikerros, jonka alla sijaitsee uusiutumaton Bowmanin kerros. Bowmanin kerroksen jälkeen on strooma eli tukikerros, joka muodostaa valtaosan sarveiskalvon paksuudesta. Strooman jälkeen on Descemetin kalvo ja alimmaisena on uusiutumaton endoteelisolukerros.[2]

Sarveiskalvonsiirron avulla voidaan palauttaa näkö, jos sarveiskalvo on vaurioitunut sairauden tai vamman takia.

Sarveiskalvon tulehdusta kutsutaan keratiitiksi. Sen oireisiin kuuluvat voimakas punoitus, valonarkuus ja silmäkipu.[1]

Lähteet
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.