Saratov

Saratov (ven. Сара́тов) on 837 900 asukkaan (2010)[1] suurkaupunki Volgan varrella Euroopan-puoleisen Venäjän kaakkoisosassa. Se on Saratovin alueen hallinnollinen keskus.

Saratov
(Саратов)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Saratov

Koordinaatit: 51°32′00″N, 46°00′00″E

Valtio Venäjän federaatio
Perustettu 1590
Hallinto
  Kaupunginjohtaja Vjatšeslav Somov
Pinta-ala
  Kokonaispinta-ala 393 km²
Korkeus 50 m
Väkiluku (2010)  ([1]) 837 900
Aikavyöhyke UTC+4 (MSK+1) [2][3]
Postinumero 410xxx
Suuntanumero(t) +7 8452
Ajoneuvojen rekisterikoodi: 64, 164









Talous

Saratov on merkittävä teollisuuskeskus. Siellä on kone-, metalli-, öljynjalostus-, puu-, nahka-, elintarvike-, kemian- ja tupakkateollisuutta.

Liikenne

Moskovskaja ulitsa -katu Saratovissa

Saratovista on rautatieyhteydet Moskovaan, Volgogradiin, Astrahaniin, Kazakstaniin ja Samaraan. Kaupungissa on suuri jokisatama.

Saratovin suurkaupunkialueella on kolme lentokenttää: Saratovin kansainvälinen lentoasema (Saratovin Gagarinin kansainvälinen lentoasema),[4] Saratov-Engels (Engels-2, Engelsin lentotukikohta) ja Saratov-Sokolovyi (sotilashelikoptereiden lentotukikohta).[5] Ennen vuonna 2019 käyttöön avattua Gagarinin lentoasemaa Saratovin siviililentokenttä sijaitsi kaupungin pohjoispuolella Dubkissa (Saratov-Dubki).

Nähtävyyksiä

Saratovissa on yli 50 kirkkoa, joista huomattavin on Troitskin tuomiokirkko eli Pyhän Kolminaisuuden tuomiokirkko. Kaupungin lähellä on höyryveturipuisto.

Oppilaitokset

Saratov on merkittävä koulu- ja tiedekaupunki. Kaupungissa toimiva Tšernyševskin yliopisto on perustettu 1909. Lisäksi kaupungissa on useita muita korkeakouluja. Kaupungissa on myös 6 Venäjän tiedeakatemian osastoa ja 21 tutkimusinstituuttia.

Historia

Iivana Julma perusti Saratovin 1590 linnoitukseksi Kubanin kasakoita vastaan. Nimi Saratov tulee tataarin kielen sanasta "Sary Tau", mikä on suomeksi "keltainen vuori". Kaupunki sijaitsi aluksi Volgan itärannalla vastapäätä nykyistä Saratovia ja oli nimeltään Pokrovsk. Kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen 1674.

Saratovista kehittyi 1800-luvulla tärkeä satamakaupunki höyrylaivaliikenteen alettua ja Moskovan-Astrahanin radan valmistuttua. Saratov oli 1900-luvun alussa Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki (asukasluku vuonna 1913 oli 198 000. Saratov oli Venäjän keisarikunnan aikana Saratovin kuvermentin pääkaupunki.

Saratoviin valmistui rautatie 1870 kun valtion rakentama Tambovin - Saratovin rata avattiin liikenteelle. Yksityinen Rjazanin - Uralskin rautatieyhtiö osti radan valtiolta 1892 ja liikennöi vuoteen 1914, jonka jälkeen rata lunastettiin valtiolle. Ennen kuin rautatiesilta Volgan yli valmistui 1916, hoidettiin liikenne Volgan yli höyrylautalla.

Ennen toista maailmansotaa kaupungissa asui noin 10 000 volgansaksalaista, mutta sodan aikana heidät karkotettiin Siperiaan ja Keski-Aasiaan. Kaupunki oli ennen ensimmäistä maailmansotaa volgansaksalaisten suurin kaupunki. Saksalaisia kyliä alueella oli noin sata. Kaupungissa asui myös paljon mordvalaisia, tataareja ja jopa kalmukkeja.

Kiovan yliopisto oli ensimmäisen maailmansodan aikana evakuoituna Saratoviin 1915-1916.

Ystävyyskaupungit

Lähteet

  1. Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 7.7.2013. (venäjäksi)
  2. Jussi Nurminen: Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan yle.fi. 1.7.2014. Viitattu 27.10.2014.
  3. Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  4. About: Gagarin today gsv.aero. Viitattu 2.4.2022. (englanniksi)
  5. David Batashvili: Russian Military Forces: Interactive Map (Karttaa zoomaamalla yksittäiset joukko-osastot ja niiden tukikohdat tulevat esille. Yksiköiden symboleja klikkaamalla yksiköstä tai tukikohdasta saa lisätietoa.) gfsis.org.ge. Rondeli Foundation. Viitattu 2.4.2022. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.