Sarajevon laukaukset

Sarajevon laukaukset oli kesäkuussa 1914 tehty poliittinen salamurha, josta käynnistynyt tapahtumaketju johti kuukautta myöhemmin ensimmäisen maailmansodan syttymiseen.

Sarajevon laukaukset

Taiteilijan näkemys Sarajevon laukauksista
Paikka Sarajevo, Itävalta-Unkari
Ajankohta 28. kesäkuuta 1914
Iskutyyppi murha
Kuolleita Arkkiherttua Frans Ferdinand
Sophie von Chotek
Epäilty/epäillyt Gavrilo Princip
(Lisäksi 15 muuta tuomittiin murhaan liittyen)
Tekoväline FN Browning M1910 -pistooli
arkkiherttua Frans Ferdinand
herttuatar Sophie
Murhaaja Gavrilo Princip

Serbialaisten tukema separatisti Gavrilo Princip ampui Itävallan miehittämässä, slaavien asuttamassa Bosniassa Itävallan kruununprinssin Frans Ferdinandin 28. kesäkuuta 1914. Sarajevon laukaukset käynnistivät Itävallan ja Serbian välille niin sanotun heinäkuun kriisin, koska Princip kuului Nuori Bosnia -nimiseen serbien tukemaan salaseuraan.[1]

Sarajevon laukausten taustaa

Serbian salainen palvelu oli vuonna 1911 perustanut ”Musta käsi” -terroristijärjestön (serb. Црна рука, kroatiaksi Crna ruka). Järjestön virallinen nimi oli ”Yhdistyminen tai kuolema”. Vuoteen 1914 mennessä seuraan oli liittynyt satoja jäseniä, kenties jopa 2 500, joukossa monia serbialaisia upseereita. Järjestö (Serbian salainen palvelu) koulutti sissejä ja järjesti poliittisia murhia. Se organisoitui pieniksi soluiksi, joissa jokainen tunsi vain lähimmät miehensä. Seuraa johti kymmenen jäsenen komitea, jonka puheenjohtaja oli eversti Dragutin Dimitrijević.[2]

”Nuori Bosnia” (serb. Млада Босна, kroatiaksi Mlada Bosna) oli bosnialainen radikaali järjestö, jonka tavoitteena oli vapauttaa Bosnia Itävalta-Unkarin vallasta. Gavrilo Princip liittyi siihen vuonna 1908, kun Bosnia liitettiin Itävalta-Unkariin. Hän pyrki Serbian armeijaan, mutta ei päässyt. Sen sijaan hänet värvättiin Mustaan käteen vuonna 1912.[3]

Sarajevon laukaukset
Salamurhan tapahtumapaikka
Risteys, jossa Franz Ferdinand ammuttiin (kuva elokuulta 2017)

Nuori Bosnia -järjestöön kuuluva bosnialainen opiskelija Gavrilo Princip ampui arkkiherttua Frans Ferdinandin ja tämän vaimon Sophien 28. kesäkuuta 1914 Sarajevossa.[4]

Kun ”Musta käsi” -järjestö sai tietää kruununprinssin vierailevan Sarajevossa, se alkoi suunnitella salamurhaa. Kolme nuorta bosnialaista koulutettiin ja varustettiin suorittamaan murha.[2] Heillä oli tuberkuloosi, johon he tiesivät kuolevansa joka tapauksessa. Jokainen sai pistoolin, kaksi pommia ja syanidikapselin, jolla heidän piti tehdä itsemurha iskun jälkeen. Serbian pääministeri Nikola Pašić sai kuulla suunnitelmasta ja määräsi miehet pidätettäviksi heidän yrittäessään mennä rajan yli Serbiasta Bosniaan, mutta hänen määräystään ei noudatettu, ja salaliittolaiset pääsivät helposti livahtamaan Sarajevoon.[3]

Yksi kolmesta, Nedeljko Čabrinović, yritti heittää pommin arkkiherttuan avoautoon, mutta se kimposi autosta ja tuhosi toisen auton, jonka matkustajat haavoittuivat vakavasti. Čabrinović pidätettiin. Jäljelle jäänyt autosaattue jatkoi ajoa eteenpäin kaupungintalolle viralliseen vastaanottotilaisuuteen, jossa vihainen Ferdinand keskeyttäen vastaanottotilaisuuden puheen totesi: ”Me tulemme tänne ja ihmiset heittelevät pommeja päällemme.”[3]

Frans Ferdinand päätti vierailla pommin uhrien luona sairaalassa. Gavrilo Princip näki kahviossa ollessaan hämmästyksekseen arkkiherttuan ja tämän puolison autossa. Kuljettaja oli ajanut harhaan, ja alkoi hitaasti peruuttaa korjatakseen kääntymisensä väärälle kadulle.[3]

Arkkiherttuan vuosimallia 1911 oleva Gräf & Stift Rois De Blougne tourer -merkkinen auto, joka on nykyään näytteillä Wienin Sotahistoriallisessa museossa

Princip ampui molempia FN Browning M1910 -pistoolillaan kymmenen askeleen päästä.[4] Ensimmäinen luoti osui Sophieta vatsaan, toinen Ferdinandia niskaan.[3]

Ferdinandin viimeiset sanat puolisolleen olivat ”Sophie kulta, älä kuole! Elä lastemme vuoksi!”. Princip yritti ensin tappaa itsensä syanidilla, sitten aseella, jonka lähellä seisoneet ihmiset repivät hänen käsistään ennen laukausta.[3]

Laukausten jälkeinen kriisi ja laajeneminen maailmansodaksi
Principin pidätys Sarajevossa juuri attentaatin aikana

Itävalta-Unkari vaati Principin ja muiden hankkeeseen osallistuneiden luovuttamista. Serbia kieltäytyi, ja Itävalta julisti sille sodan.[3] Serbiaa tukenut Venäjä aloitti täyden liikekannallepanon, jonka seurauksena Saksa julisti sodan Venäjälle. Kahden rintaman sotaa pelännyt Saksa hyökkäsi Belgian kautta Ranskaan, jolloin Belgiaa tukenut Iso-Britannia vuorostaan julisti sodan Saksalle. Maailmansota oli puhjennut.[5]

Frans Ferdinandin murhan aikana pitämä veren tahrima univormu esillä Wienin sotahistoriallisessa museossa

Princip tuomittiin 20 vuodeksi vankilaan. Hän kuoli tuberkuloosiin vuonna 1918.[3] Mustan käden johtaja Dragutin Dimitrijevic teloitettiin yhdessä kolmen toverinsa kanssa vuonna 1917.[2]

Lähteet
  • Hannula J. O.: Maailmansodan historia I, Helsinki: Otava 1938.

Viitteet
  1. Maailmansodan historia I: 9. (Teoksessa Hannula käyttää salaseurasta nimeä Yhdistyminen tai kuolema eli Musta käsi.)
  2. Micheal Shackelford: Sarajevo, June 28, 1914 WWI. Viitattu 23.3.2013.
  3. Gavrilo Princip Agile Writer. Viitattu 25.11.2013.
  4. Maailmansodan historia I: 11.
  5. Peter Delius: ”Ensimmäinen maailmansota”, Maailmanhistoria, Kuvitettu matka läpi historian, s. 440. .

    Aiheesta muualla


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.