Sarat

Sarat (Carex) on sarakasvien (Cyperaceae) heimon runsaslukuisin suku. Siihen arvellaan kuuluvan tuhannesta jopa kahteen tuhanteen lajia.[1]

Sarat
Piukkasaran (Carex elata) kukinto. Ylemmät tähkät ovat hedekukallisia, alemmat emikukallisia. Valkoiset osat ovat emikukkien luotteja.
Piukkasaran (Carex elata) kukinto. Ylemmät tähkät ovat hedekukallisia, alemmat emikukallisia. Valkoiset osat ovat emikukkien luotteja.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Suku: Sarat Carex
L.
Synonyymit
Sarojen levinneisyys
Sarojen levinneisyys
Katso myös

  Sarat Wikispeciesissä
  Sarat Commonsissa
Pullosaran (Carex rostrata) kaavakuva.

Sarat ovat levittäytyneet koko maailmaan, mutta tyypillisesti lajit viihtyvät lauhkean ja kylmän vyöhykkeen soilla, kosteilla niityillä ja rannoilla.[2]

Tuntomerkit

Sarojen varret ovat haarattomia ja useimmiten kolmikulmaisia, mikä erottaa ne heinistä. Sarojen kukinnot voivat olla tiiviitä tähkiä tai erilaisia kerrannaiskukintoja. Kukat ovat rakenteeltaan varsin yksinkertaisia ja ne sijaitsevat tähkäsuomujen peitossa. Emikukkaa ympäröivää esilehteä sanotaan pullakoksi, joka monilla lajeilla muistuttaa muodoltaan pulloa. Pullakon muoto ja emikukan luottien lukumäärä (kaksi tai kolme) ovat tärkeitä tuntomerkkejä lajien tunnistuksessa. Sarojen siemen eli hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä pähkylä.[3] Pullakoissa voi loisia pullakkonokien (Anthracoidea) suvun nokisieniä.

Hede- ja emikukat voivat sijaita samoissa tähkäkukinnoissa (yhtäläistähkäiset ja useimmat yksitähkäiset lajit), saman kasviyksilön eri tähkäkukinnoissa (erilaistähkäiset lajit) tai eri kasviyksilöissä (kaksikotiset lajit).[3]

Systematiikka

Suomessa tavattavat noin 90 saralajia jaetaan kolmeen alasukuun: Carex, Psyllophora ja Vignea. Jako perustaa lähinnä kukintojen rakenteeseen. Useimmat sarat, varsinkin lähisukuiset lajit, risteytyvät helposti keskenään. Monet risteymät ovat martoja eli hedelmättömiä, mutta joissain tapauksissa risteymät voivat olla myös hedelmällisiä, jolloin takaisinristeytymisen vuoksi syntyy vaikeasti tulkittavia lajiryhmiä. Suomessa esimerkiksi keltasara (Carex flava) muodostaa lähilajeineen tällaisen lajiryhmän ("keltasararyhmä"), jossa tulkinnasta riippuen on viisi tai paljon enemmän lajeja.[3] Saroja tutkivaa tieteenalaa sanotaan caricologiaksi.

Lajeja

Lajit Suomessa

Suomessa tavattavat saralajit, -alalajit ja -muunnokset:[3][4][5]

Lajit muissa Pohjoismaissa

Pohjoismaissa tavattavia saralajeja ja -alalajeja, joita Suomessa ei nykyisin tavata:[11][12][13]

  • alaskansara – Carex stylosa
  • amerikanniittysara – Carex praticola
  • dyynisara – Carex trinervis
  • grönlanninsara – Carex scirpoidea
  • huippuvuortensara – Carex amblyorhyncha
  • intiaanisara – Carex intumescens
  • islanninsara – Carex lyngbyei
  • jäkkisara – Carex nardina
    • kaartojäkkisara – Carex nardina ssp. nardina
    • oikojäkkisara – Carex nardina ssp. hepburnii
  • jäämerensara – Carex subspathacea
  • kanadansara – Carex tribuloides
  • karhunsara – Carex ursina
  • käyräsara – Carex maritima (Suomesta hävinnyt[5])
  • laidunsara – Carex pairaei (eli laiduntörrösara – Carex muricata ssp. pairae)
  • loikosara – Carex bicolor
  • lumimaasara – Carex rufina
  • napahapsisara – Carex capillaris ssp. fuscidula
  • nukkasara – Carex tomentosa
  • nummisara – Carex binervis
  • nuokkusara – Carex pendula
  • pyökkisara – Carex strigosa
  • ruijansara – Carex salina
  • sojosara – Carex divulsa (mahdollisesti esiintynyt myös Suomessa[5])
    • vihersojosara eli pitkäsara – Carex divulsa ssp. leersii
  • sorjasara eli sirosara – Carex krausei
  • tundravesisara – Carex aquatilis ssp. stans
  • tylppösara – Carex obtusata
  • täpläsara – Carex punctata
  • ventosara – Carex straminea
  • vuonosara – Carex vacillans
  • vuorisara – Carex montana (Suomesta hävinnyt[5])
  • öölanninsara – Carex ligerica tai Carex colchica[14]

Lajeja muualla maailmassa

Muualla maailmassa luonnonvaraisia saralajeja ja -alalajeja:[15][13][8]

  • amerikantunturisara – Carex bigelowii ssp. bigelowii
  • azoriensara – Carex hochstetterana
  • azorienvirnasara – Carex pilulifera ssp. azorica
  • falklandinsara – Carex trifida
  • harjassara – Carex davalliana
  • harmosojosara – Carex divulsa ssp. divulsa
  • hiekkasara – Carex physodes
  • häntäsara – Carex crinita
  • japaninsara – Carex morrowii
  • jyväsara – Carex distachya
  • kaartosara – Carex curvula
  • kanariansara – Carex canariensis
  • katvesara eli idänvarjosara – Carex siderosticta
  • keniantähkäsara – Carex monostachya
  • kimmelsara – Carex lurida
  • kultasara eli aarresara – Carex aurea
  • kuparisara – Carex buchananii
  • madeiransara – Carex lowei
  • makaronesianristasara – Carex demissa ssp. cedercreutzii
  • neulasara – Carex lupulina
  • okasara – Carex folliculata
  • oshimasara – Carex oshimensis
  • palmusara – Carex muskingumensis
  • piikkinuijasara – Carex grayi
  • pronssisara – Carex comans
  • puumansara – Carex vulpinoidea
  • rassisara – Carex retrorsa
  • rihmasara – Carex eburnea
  • roikkosara – Carex debilis
  • rotkosara – Carex vulcani
  • ruostesara – Carex ferruginea
  • ruskosara – Carex flagellifera
  • ruwenzorinsara – Carex runssoroensis
  • siperiantunturisara – Carex bigelowii ssp. arctisibirica
  • sirosara – Carex brunnea
  • sonomansara – Carex albida
  • taitansara – Carex castanostachya
  • teneriffanlähdesara – Carex paniculata ssp. calderae
  • teneriffansara – Carex perraudieriana
  • varjosara – Carex plantaginea
  • vaskisara – Carex tenuiculmis
  • Carex duriuscula

Lähteet
  • Den virtuella floran: Starrar (Carex) 25.11.2005. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 20.5.2007. (ruotsiksi)
  • Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.

Viitteet
  1. Anthony Darrouzet-Nardi: Systematics of the genus Carex anthony.darrouzet-nardi.net. 5.5.2003. Viitattu 20.5.2007. (englanniksi)
  2. Leinonen, Matti, Nyberg, Teuvo & Veistola, Simo: Koulun biologia: Metsät ja suot, s. 134–135. Otava, 2007.
  3. Retkeilykasvio 1998, s. 542–576.
  4. Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21:41–85.
  5. Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 36–40.)
  6. Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21:109–116.
  7. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2015: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto (Lehtosara Carex sylvatica) 2016. Helsinki: Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 21.1.2017.
  8. Laji.fi – Suomen Lajitietokeskus: Sarat (Carex) Laji.fi. Viitattu 5.12.2020.
  9. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2015: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto (Carex pilosa) 2016. Helsinki: Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 21.1.2017.
  10. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2015: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto (Carex secalina) 2016. Helsinki: Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 21.1.2017.
  11. Den virtuella floran: Förteckning över svenska starrarter. Viitattu 11.3.2009. (ruotsiksi)
  12. Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 784–819. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  13. Finto: Kassu: Carex Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Finto. Viitattu 24.1.2017.
  14. Suomen Lajitietokeskus: Öölanninsara (Carex colchica) Viitattu 5.12.2020.
  15. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.