Saraavesi

Järven pinta-ala on 1 049 hehtaaria eli 10,5 neliökilometriä, se on 10,5 kilometriä pitkä ja 5,8 kilometriä leveä. Järvi on kapea ja se on kuin suuri Y-kirjain, jonka jalka osoittaa pohjoiseen päin. Järvi on säännöstelty, sillä sen lounaispäässä Laukkavirran Kantolansalmen eteläpuolella sijaitsee Kuhankosken voimalaitos ja Kuhankosken kanavan sulku. Järven lounaisosan haara on noin viisi kilometriä pitkä ja korkeintaan kilometrin leveä. Saraavesi haarautuu Hangonniemestä kaakkoon päin. Järven kaakkoispäässä sijaitsee Peukaloinen, joka on järvimäinen ja matala järvenosa, johon Mataroinen laskee vetensä. Vaikka Mataroisella on sama vedenpinnan korkeus kuin Saraavedellä, käsitellään sitä erillisenä järvenä. Järvien välinen raja kulkee Soukkion lahdella yhdystien 16729 sillan kohdalla. Kaakkoispään Kaivannonlahdelta alkaa vielä toinen järvenosa Koivulahti, joka alkaa Liesunsalmesta ja johon laskee Kuusvesi Tarvaalankoskea myöten. Saraaveden järvenselkä alkaa Hangonniemestä ja se on 5,5 kilometriä pitkä. Järvenselän pohjoispäässä sijaitsee Kuusaankoski, jota myöten Vatianjärvi laskee Saraaveteen, ja sen rinnalla on vielä Kuusaankosken kanava. Järvenselän länsirannassa sijaitsee kaareva Laajalahti.[2][1]

Saraavedellä on 27 saarta, joiden pinta-ala on yhteensä 25,94 hehtaaria eli noin 2,4 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista Tyvelänsaari, Nisusaari, Jänissaari ja Vasikkasaari ovat yli hehtaarin suuruisia. Ranginsaari vaikuttaa kartan mukaan olevan niemi. Muut saaret, joita on 23, ovat yli aarin kokoisia. Muita karttoihin nimettyjä saaria ovat pohjoisesta lukien Pajusaaret, Honkasaari, Kylmäsaari ja Kirkkosaaret. Lounaisessa haarassa sijaitsevat Petääsaari, Rajasaari ja Kahvisaari, ja kaakkoishaarassa Honkasaari, Humalasaari, Pappisaari, Jaakonsaari ja Leposaari. Järven tilavuus on 60,8 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0608 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 5,8 metriä ja suurin syvyys on 39,9 metriä.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 62,5 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 7,9 kilometriä. Saraaveden rannat ovat puoliksi metsämaata ja peltomaata. Laajoja peltoalueita on Ränssintaipaleella, Kuhanniemellä ja Koivulahden ympärillä. Laukaan kirkonkylän taajama-alue vie noin puolet Saraaveden länsirannoista. Muu alue on haja-asutusaluetta, joka on tiheämpää Kuusaankoskella ja Kuhankoskella. Järven länsirannoille tulee tiet yhdystieltä 16728, Laukaan kaduilta ja seututieltä 637, joka ylittää Kuusaankosken. Sillan takana se haarautuu seututieksi 637, joka kulkee aluksi kohti koillista. Siellä se haarautuu yhdystieksi 16762, joka jatkaa Koivulahden ohi Tarvaalaan. Tarvaalassa kääntyy yhdystie 16729 länteen, jossa se ylittää Kantolansalmen. Saraaveden läpi kulkee Keiteleen kanavan reitti, johon kuuluvat Kuusaankosken ja Kuhankosken kanavat. Myös Tarvaalankosket on viitoitettu veneilijöille, jotka haluavat liikennöidä Kuusveden ja Saraaveden välillä.[2][1][4][5]

Vatianjärven–Saraaveden alue on Natura 2000 -ohjelmaan otettu suojelualue (394 hehtaaria, FI0900104), joka sisältää monia pieniä suojeltuja alueita kulttuurimaiseman keskellä ja Keitele–Päijänne-kanavan varrelta. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi seuraavat alueet. Peukaloinen on pikemminkin matala lahti, jonka ruovikkoinen ja luhtarantainen elinympäristö suosii ranta- ja vesilintuja. Se on maakunnallisesti merkittävä lintuvesistö. Peukaloisen erottaa muusta Saraavedestä Ranginsaari eli Ranginniemi, jonka alavat metsät ovat lehtometsiä. Ranginniemessä kasvaa metsälehmusmetsikköjä ja alue on suojeltu luonnonsuojelulain perusteella. Saraaveden pohjoispään länsirannassa on Oitinmäen harjun rinteitä. Oitinmäki on geologisesti erikoinen harjumuodostuma ja se sisältyy harjujensuojeluohjelmaan. Samoin kuuluvat Honkamäki-Kattamäki-muodostuma Honkaniemeen asti. Saraakallio sijaitsee Hangonniemen kohdalla Saraaveden itärannalla. Sen arvokas kallioalue kohoaa noin 40 metrin korkeuteen ja kalliolla kasvaa esimerkiksi kalliokeuhkojäkälää. Se on myös kansainvälisesti tunnettu kalliomaalausalue, joka tunnetaan nimellä Saraakallion kalliomaalaukset. Kuusaankoski ja Tarvaalankoski kuuluvat koskensuojelulain piirissä.[6][7]

Laukaan venesatama

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3) Saraaveden alueella (14.32), jonka Saraaveden lähialueeseen (14.321) järvi kuuluu. Saraavesi on läpivirtausjärvi, jonka kautta virtaavat pohjoisesta päin tulevat niin sanotut Saarijärven reitin ja Viitasaaren reitin vedet, jotka laskevat Vatianjärven alueen (14.33) kautta Saraaveteen, sekä idästä päin Rautalammin reitin vedet, jotka laskevat Kuusveden–Kynsiveden alueen (14.35) kautta Saraaveteen. Myös itäistä reittiä laskee kaakosta päin Lievestuoreenjärven valuma-alueen (14.39) vedet. Kaikki mainitut reitit virtaavat järven läpi Laukkavirtaan ja jatkavat sieltä seuraavaan Leppäveden alueeseen (14.31) eli Leppäveden ja Vaajankosken kautta Päijänteeseen. Järven vedenpinnan korkeus on 84,7 metriä mpy. Kuusaankosken pudotus on 4,3 metriä ja Kuhankosken 3,9 metriä. Tarvaalankoskella on pudotusta vain 0,1 metriä.[1][3]

Saraaveden lähialue (14.321) on valuma-alueeltaan pieni eikä siinä sijaitse kuin kolme muuta järveä, nimittäin Oitinlampi (3 hehtaaria, ha), Härkölampi (2 ha) ja Kaakkolampi (1 ha). Nämä sisältyvät myös Saraaveden alueeseen (14.32), jolla on itsellään viisi pientä valuma-aluetta. Vuojärven valuma-alueella (14.322) sijaitsee Vuojärvi (73 ha), joka laskee Saraaveteen Jokiniemen kohdalla. Asemalammen valuma-alueen (14.323) laskuoja laskee Asemalammesta (23 ha) Kuusaankosken alapuolelle. Sen valuma-alueella sijaitsevat myös Vähänharjunlampi (9 ha), Pörrinlampi (6 ha), Kattalampi (2 ha) ja Vinninlampi (1 ha). Mataroisen valuma-alueen (14.324) lasku-uoma laskee Soukkion kautta Peukaloiseen. Sen valuma-alueella on vain kaksi järveä, eli Mataroinen (201 ha) ja Iso Horilampi (7 ha). Hirvijoki laskee myös Peukaloiseen, mutta sen Hirvijoen valuma-alueella (14.325) ei ole järvimäisiä vesistöjä.[1][3]

Järven nimen merkityksestä on useita teorioita. Paikalliset käyttävät siitä mieluiten muotoa ”Saravesi”. Sen selitys olisi ehkä 'sarana', eli järvi toimisi vesireittien saranana. Nimen taustalla voisivat olla myös järvessä kasvava saraheinä tai muinainen pähkinäpensas (sara). Järveä on saatettu muinoin kutsua myös ”Sarajavedeksi”, josta olisi muodostunut nykyinen nimi Saraavesi. Tällöin nimen alkuperänä voisivat olla Saraaveden keskeisellä kalliorannalla olevat Saraakallion kalliomaalaukset, sillä kalevalaisperäinen sarajas viittaa tähtikuvioihin, kuten vanha vuoden 1899 matkailijaopas nimen selittää.[8]

Vuoden 1984 peruskartassa on Kantolansalmessa lossi, joka on nykyään korvattu sillalla.[9][10][11][12]

• Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saraavesi Wikimedia Commonsissa