Sara Lohiniva
Sara Annika Katariina Lohiniva[1] (s. 1990 Rovaniemi)[2] on suomalainen näyttelijä, joka on esiintynyt televisiosarjassa Salatut elämät.[3] Sarjassa hänet nähtiin syksystä 2007 kevääseen 2010 Laura Kivirannan ja Kari Taalasmaan teini-ikäisen tyttären Oona Kivirannan roolissa. Lohiniva esiintyi samassa roolissa myös joulukuussa 2012 ensi-iltaan tulleessa Salattuihin elämiin perustuvassa elokuvassa Nightmare – painajainen merellä.[4] Lohiniva on mukana myös vuonna 2014 kuvatussa jatko-osassa Nightmare 2 – Painajainen jatkuu.
Sara Lohiniva | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Sara Annika Katariina Lohiniva |
Syntynyt | 1990 (ikä 32–33) Rovaniemi |
Näyttelijä | |
Merkittävät roolit |
Oona Kiviranta (Salatut elämät) |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Lohiniva opiskeli Helsingissä ilmaisutaitopainotteisessa Kallion lukiossa, josta hän valmistui ylioppilaaksi kesäkuussa 2010.[1] Sittemmin Lohiniva on opiskellut vaatetusalaa Suomessa ja ulkomailla.[5] Hän työskentelee Suomen UFF ry:ssä.[6] Lohiniva kuuluu Ilves-teatteriin.[7][8]
Filmografia
Ilmestymisvuosi/ Ensiesiintyminen | Nimi | Tyyli | Rooli |
---|---|---|---|
2007–2010 | Salatut elämät | televisiosarja | Oona Kiviranta |
2012 | Nightmare – painajainen merellä | elokuva | |
2014 | Nightmare 2 – Painajainen jatkuu |
Dubbaukset
- Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.
Lähteet
- Ylioppilaat 2010 Helsingin Sanomat. Viitattu 25.7.2012.
- Välske, Silja: Sara Lohiniva: Olemme kuin yö ja päivä Salatut elämät. MTV3. Viitattu 25.7.2012.
- Oona Kiviranta (Sara Lohiniva) Salatut elämät. MTV3. Viitattu 25.7.2012.
- Salatut elämät -leffassa risteily muuttuu painajaiseksi Salatut elämät. 4.6.2012. MTV3. Viitattu 25.7.2012.
- Salkkari-näyttelijä Sara Lohiniva: Jos kutsu käy Oonan rooliin, niin miksipä ei! Seiska. 22.8.2014. Viitattu 9.9.2017.
- Sara Lohinivan esittely Linkedin. Viitattu 9.9.2017.
- Ex-Salkkarit-tähti vaihtoi alaa – pyrkii jatko-opintoihin mtvuutiset.fi. 25.06.2014. Viitattu 19.5.2019.
- IRTI - Studio Solu studiosolu.com. 7.04.2013. Arkistoitu 7.12.2013. Viitattu 19.5.2019.