Saría

Äärimmäisen uhanalaista[8] munkkihyljettä tavataan Natura 2000 -alueella.[9] Euroopan unionin alueella munkkihyljettä tavataan noin sadassa paikassa.[10] Muista nisäkkäistä alueella tavataan myös hiirenkorvasiippaa ja alppipikkulepakkoa. Matelijoista Natura 2000 -alueella tavataan Chalcides ocellatus ocellatus -skinkkiä, joka on silmäskinkin alalaji sekä Hemidactylus turcicus- ja Cyrtopodion kotschyi -gekkoja. Alueen muita eläinlajeja ovat sammakkoeläimiin kuuluva mölysammakko ja salamanterien heimoon kuuluva Lyciasalamandra luschani.[6][9]

Saría muodostaa yhdessä Kárpathoksen saaren pohjoisosan kanssa 87,91 neliökilometrin laajuisen kansainvälisesti tärkeän lintualueen, jolla pesii muun muassa välimerenlokkeja. Muita alueella asuvia lintulajeja ovat sinirastas ja vuorikotka. Alueen pinta-alasta 85 prosenttia on maatalouden käytössä, 5 % kalastuksen käytössä ja loput 10 % on käyttämätöntä. Alueesta 78 % on pensaikkoa ja 8 % kallioisia merenrantoja ja rantajyrkänteitä. Loput 5 % alueesta on alkuperäisen havumetsän peitossa. Lintualueen uhkia ovat esimerkiksi tulipalot, laiton metsästys, metsänhakkuut, vieraslajit ja matkailu.[3]

Sarían luontoa.

Sarían kasvillisuus on phryganaa.[3] Saarella on useita harvinaisia ja kotoperäisiä kasvilajeja. Sarían ja Kárpathoksen pohjoisosan käsittävällä Natura 2000 -alueella tavattavista kasvilajeista IUCN:n uhanalaisten lajien punaiseen listaan (1993) kuuluvat ja Kreikan laissa suojeltuja ovat muun muassa kellojen sukuun kuuluvat Campanula delicatula ja Campanula carpatha, paloyrttien sukuun kuuluva Phlomis pichleri, neilikkojen sukuun kuuluva Dianthus fruticosus ssp. carpathus, lyijykukkakasvien heimoon kuuluva Limonium carpathum, asterikasvien heimoon kuuluva Staehelina fruticosa, törmäkukkien sukuun kuuluva pensastörmäkukka, marattien sukuun kuuluva Asperula tournefortii, kohokkien sukuun kuuluva Silene ammophila ssp. carpathum, ukonnauriiden sukuun kuuluva Erysimum candicum ssp. carpathum ja villakkojen sukuun kuuluva Senecio gnaphalodes. Suojelualueella kasvavia CITES-sopimuksen C-liitteessä mainittuja kasvilajeja ovat muun muassa kalkkikämmekköjen sukuun kuuluvat kartiosaalepjuuri ja Anacamptis sancta. Suojelualueen muita kasvilajeja ovat esimerkiksi huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva kuputeurikka, lemmikkikasvien heimoon kuuluva Lithodora hispidula ssp. hispidula, matarojen sukuun kuuluva Galium canum ssp. ovatum ja munkinhuppujen sukuun kuuluva Arum creticum.[6]

Pääartikkeli: Antiikin Saros

Sarían saarelta on löydetty merkkejä asutuksesta, jotka on ajoitettu myöhäiselle neoliittiselle kaudelle eli noin vuosille 4000–3000 eaa. sekä pronssikaudelle vuosille 2300–2000 eaa. Antiikin aikana saari tunnettiin nimimuodossa Saros. Saarella oli ainakin yksi polis eli kaupunkivaltio, jonka nimi oli oletettavasti myös Saros. Toisaalta saarella mainitaan olleen myös Nisyros-niminen kaupunki, mutta ei ole varmuutta siitä, oliko kyseessä sama vai eri kaupunki. Myöskään kaupunkien sijainnista saarella ei ole täyttä varmuutta. Saaren koillisrannikon Palátianlahden läheisyydessä, Kástelloksen kukkulalla on sijainnut akropolis, jolta on löytynyt muurien jäänteitä sekä hautakammioita.[11][12] Se oletetaan yleensä Saroksen kaupungin paikaksi.[12]

Löytöjen perusteella Saría säilyi asuttuna varhaisella kristillisellä ja bysanttilaisella kaudella. Palátianlahden pohjoispuolella on kahden basilikakirkon rauniot. Samoin antiikin akropoliilla sijaitsi basilika. Itärannikon Palátiassa oli 800- ja 900-luvuilla asutuskeskus, jossa oli kivestä rakennettuja yhden huoneen taloja. Taloissa oli kaareutuva kartiomainen katto. Samankaltaisia taloja on esimerkiksi Turkin kaakkoisosassa ja Syyriassa.[13]

Sarían saari kuului vuoden 2010 loppuun saakka Ólympoksen kyläkuntaan. Vuoden 2011 alussa Saría päätyi Kárpathoksen kunnan osaksi, kun Ólympos liitettiin siihen.[14][15]