Saqqez

Saqqez (kurdiksi سەقز‎; pers. ‏سقز‎); joka tunnetaan myös nimellä Saghez, Saqez, Saqqiz, Saqiz ja Sakīz ', on samannimisen piirikunnan pääkaupunki Kordestānin maakunnassa Iranissa. Vuoden 2016 väestönlaskennan mukaan sen väkiluku oli 165 258.

Saqqez
سقز

Saqqez

Koordinaatit: 36°14′47″N, 46°15′59″E
Kaupunki Iran
Provinssi Kordestān
Maakunta Kordestān
Väkiluku (2016) 165 258


















Etymologia

Nimi Saqqez on peräisin skyytin sanasta "Eskit" josta kehittyi "Sakez". Sitä ennen kaupungin nimi oli Izirtu ja se oli mannalaisten pääkaupunki. Joissakin historiallisissa lähteissä on mainittu, että kaupungin nimi on johdettu voimakkaan Median hallitsijan Cyaxaresin (hallitsi 625 – 585 eKr.) nimestä, joka muutti valtakunnan alueelliseksi vallaksi. Mutta jotkut muut historioitsijat uskovat, että kaupungin nimi on johdettu sanasta "Sakez" ja se johtuu skyyteistä, jotka asettuivat kaupunkiin Cyaxaresin aikana.

Väestötiedot

Kaupungissa asuu kurdeja, jotka puhuvat sorania.

Historia

Saqqez on yksi Lähi-idän vanhimmista kaupungeista ja alueista. Sieltä löydettyjä aarteita ja esineitä on säilytetty suurimmissa museoissa Iranissa ja ympäri maailmaa. Saqqezin historia ulottuu 7. vuosituhannelle eKr. Perustuu historiallisiin raunioihin ja antiikkiin, jotka on löydetty Saqqezista, kuten Ziwiyen linnain historialliset aarteet, asiantuntijat uskovat, että moderni Saqqezin kaupunki oli Medesin imperiumin muinainen pääkaupunki. Kun Sargon II (hallitsi 722 – 705 eKr.) hyökkäsi Medesin imperiumia vastaan ​​ja pakotti heidät pakenemaan Ecbatanaan (nykypäivän Hamadan) ja teki tästä kaupungista pääkaupunkinsa. Assyrian hallitsijan Sargan II:n hyökkäyksessä medesiläisiä ​​puolustettiin ja heidän linnoituksensa tuhottiin. Sen jälkeen skyytit yrittivät rakentaa tämän kaupungin uudelleen ja he valitsivat Saqqezin, jonka nimi oli silloin Eskit, pääkaupungiksi. Assyrialaiset ja roomalaiset hyökkäsivät toistuvasti tähän kaupunkiin. Uskotaan, että Saqezissa ja sen ympäristössä tehdyt kaivaukset tuovat lisää tietoa sen muinaisesta historiasta.[1][2]

Vanhat kultaiset kaulakorut Ziwiye aarre:sta, jota säilytetään Iranin kansallismuseossa.

Kulttuuri ja taide

Saqqezin kaupunki on ollut kulttuurin ja taiteen paikka muinaisista ajoista lähtien. Tässä kaupungissa esittävällä taiteella ja kulttuurilla on erityinen asema, ja taiteilijat ovat luoneet arvokkaita teoksia eri taiteen aloilla, kuten teatterissa, maalauksessa, kuvanveistossa, musiikissa, kirjallisuudessa, runoudessa ja elokuvassa. Kaupungissa järjestetään joka vuosi syyskauden lopussa teatterifestivaali nimeltä The Kurdish Theatre Festival, jossa teatteriryhmät eri puolilta Kurdistania esittävät teoksiaan. Myös Saqqezissa kuuluisat muusikot ja laulajat, kuten Rashid Fayznejad, esittävät musiikkiaan ja laulujaan kurdin kielellä. Tässä kaupungissa on myös tunnettuja runoilijoita, kuten Abdul Karim Sahib, Mullah Ghafoor Dabbaghi, Jila Hosseini, Rahim Loghmani, Malekoalkalam majdi ja Sheikh Hassan Molanabad.[3][4]

Maantiede

Geologia

Saqqezin kaupunki on rakennettu pitkille tasangoille ja kukkuloille, joita halkovat Zarrineh-joki ja Simineh-joki sivujokineen. Kaupungin erityispiirteitä ovat suuret korkeuserot sekä näkymä Saqqez-joelle, joka kulkee kaupungin keskustan läpi. Saqqez sijaitsee vuoristossa ja ylängöillä Zagros-vuoristossa, ja tämä erityinen geomorfologinen piirre on johtanut suhteellisen kylmään ilmastoon ja pitkiin talviin jolloin voi olla pakkastakin.[5][6]

Ilmasto

1476 metrin korkeudessa sijaitsevassa Saqqezissa vallitsee välimerellinen mannerilmasto (Köppenin ilmastoluokitus Dsa) kuumat, erittäin kuivat kesät ja kylmät, lumiset talvet. Kesällä on suuri vuorokausivaihtelu, koska ilman tiheys on pienentynyt korkealla ja kosteus. Vuonna 1969 Saqqezissa mitattiin –36 astetta, mikä oli pitkään alhaisin iranilaisen sääasema mittaama lämpötila.[7][8] Saqqez saavutti jälleen −36 °C helmikuun 3.– 9 1972 Iranin lumimyrskyyn liittyen. Saqqez saavutti epävirallisesti −45,8 °C (−50,4 °F) joulukuussa 2006 ja −42,3 °C (−44,1 °F) tammikuussa 2007, mikä on iranilaisen kaupungin alhaisimmat mitatut lämpötilat. [9][10]

Lähteet
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.