São Paulon biennaali

São Paulon biennaali on Brasiliassa järjestettävä suuri taidenäyttely. Se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1951, ja siitä lähtien se on pidetty joka toinen vuosi. Se on toiseksi vanhin biennaali. Vanhin on Venetsian biennaali (järjestetty vuodesta 1895), joka on ollut myös São Paulon biennaalin esikuva.

Ciccillo Matarazzo paviljonki

Paviljonki sisältä

São Paulo 9 (1967)

Biennaalin perusti italialais-brasilialainen teollisuusmies Ciccillo Matarazzo (1898-1977). Vuodesta 1957, São Paulon biennaali on pidetty Ciccillo Matarazzo paviljongissa Parque Ibirapuerassa. Paviljonki suunniteltiin arkkitehtien Oscar Niemeyer ja Hélio Uchôa johdolla, ja siinä on näyttelytilaa 30 000 m². São Paulon biennaali esittelee sekä brasilialaista että kansainvälistä taidetta, ja sitä pidetään yhtenä maan tärkeimmistä taidenäyttelyistä.

Sen alkuperäisenä tavoitteena oli tehdä länsimaisesta nykytaiteesta tunnettua Brasiliassa, helpottaa sen pääsyä muihin Brasilian metropoleihin, ja vahvistaa São Paulon asemaa kansainvälisenä taidekeskuksena. Luonnollisesti sen tarkoituksena on tuoda myös brasilialaista taidetta lähemmäksi ulkomaisia vieraita.

Venetsialaisen mallin mukaan, São Paulo isännöi kansallisia esityksiä sekä kansainvälisiä näyttelyitä, jotka järjestetään kiertävän pääintendentin johdolla.

Taidenäyttelyn lisäksi vuodesta 1973, on biennaalissa järjestetty myös kansainvälinen arkkitehtuuri- ja muotoilunäyttely.