Santalan kartano

1800-luvulla kartanossa asui Sjöblomien suku. Kartanon omistivat Henrik Sjöblom vuosina 1806–1849 ja Erik Konstantin Sjöblom 1850–1908.[2] Santalan kartanon päärakennus rakennettiin vuonna 1867[3]. Santalan kartanossa toimi kievari 1870-luvulle asti[4]. Saarnaaja Hjalmar Braxén avioitui kartanon tyttären Hulda Sjöblomin kanssa 1897[5]. He asuivat kartanossa vuodesta 1906 lähtien[6]. Kartano tuli vapaakirkollisen liikehdinnän tukipaikaksi 1900-luvun alkuvuosista lähtien[1]. Braxén testamenttasi varojaan Rakennusosakeyhtiö Bethelille. Hänen leskensä Hulda ja tämän sisar Tilda myivät vuonna 1909 Santalan kartanon halpaan hintaan Bethelille.[7] Vuonna 1930 Bethel lahjoitti Santalan kartanon 1923 muodostetulle Suomen Vapaakirkolle[1].

Santalan kartanon joutui talvisodan jälkeen Neuvostoliiton vuokra-alueelle. Metsät ja rakennukset kärsivät suuria vahinkoja. 45 kartanon rakennusta tuhoutui tai vaurioitui.[1]

Kartanon alue kunnostettiin kovin ponnisteluin sodan jälkeen ja Santalaan perustettiin kristillinen opisto[1]. Kesäisin kartanolla on ollut majoitustoimintaa ja kursseja[8].

Santalassa pidettiin kristillisiä nuorisokursseja ja 1920-luvulta lähtien seurakuntakoulua (vapaakirkollinen vastine evankelis-luterilaisen kirkon rippikoululle)[1].

Santalan kristillinen kansanopisto aloitti toimintansa vuonna 1946[1]. Vuosina 1985–2005 oppilaitos toimi nimellä Hankoniemen kristillinen opisto ja sen jälkeen nimellä Suomen teologinen opisto[9]. 2016 opisto muutti Hangosta Tampereen keskustan tuntumaan Teopolikseen[10]. Opistossa on ollut muun muassa saarnaaja-, työntekijä- ja nuoriso-ohjaajakoulutusta. Siellä on ollut yleis-, kieli- ja seurakuntalinja. Opistossa on voinut suorittaa keskikoulu- ja myöhemmin peruskouluopintoja.[11]

Santalan hautausmaa

Santalan kartanon mailla on Suomen Vapaakirkon omistama ja ylläpitämä yksityinen Santalan hautausmaa. Tämä noin hehtaarin kokoinen hautausmaa on perustettu vuonna 1924. Se sijaitsee Hanko-Hyvinkää-radan pohjoispuolella, radan ja Hankoniementien välissä, Hjalmar Braxénin tien länsipuolella. Hautausmaalle on haudattu noin 20 vainajaa (tilanne vuonna 2013).[12]

Kartanon alueelle on hyväksytty Santalan osayleiskaava vuonna 2016. Santalan kartanon keskeisille alueille ollaan muodostamassa asemakaavaa 2019.[13] Alueelle suunnitellaan muun muassa omakoti- ja rivitaloasutusta, matkailutoimintoja sekä puisto-, virkistys- ja luonnonsuojelualueita. Vanha kartanon päärakennus ja vanha tilanhoitajan asunto Väinölä ovat rakennussuojelukohteita.[14]

Konekivääriaseman jäännökset Pekanniemen kärjessä noin 600 m Santalan kartanon päärakennukselta pohjoiseen.

Kartanon alue oli Neuvostoliiton hallussa vuosina 1940–1941. Neuvostojoukot linnoittivat vuokra‐alueen. Alueelta on löydetty 24 puolustusvarustuskohdetta. Tunnettuja muinaisjäännöskohteita alueella on kolme: Santalan keskiaikainen kylänpaikka ja kaksi hiilimiilukohdetta.[15]

• Santalan seisake

• Väinö A. Hyvönen, Pirkko Mäkelä, Eija ja Seppo Rytkönen: Santalan salmet, saaret ja mantereet; 1988; ISBN 951-9940-5-X
• Pentti Rantanen: Santalan kartanon merkitys Suomen Vapaakirkolle 1923–1946; Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian pro gradu-tutkielma; Helsingin yliopisto 2016
• Santalan kartanon asemakaava^{[vanhentunut linkki]}; Hangon kaupunki 2019