Sanskulotit
Sanskulotit (ransk. sans-culottes tai sansculottes, ’polvihousuttomat’) on nimitys, jolla Ranskan aristokratia ryhtyi vuonna 1790 kutsumaan kolmannen säädyn köyhimpiä edustajia. Nimi tulee siitä, että nämä eivät käyttäneet tuolloin muodikkaita polvihousuja (culotte) vaan pitkiä housuja.[2] Ranskan suuren vallankumouksen aikana termi yleistyi tarkoittamaan vallankumousarmeijan heikosti vaatetettuja ja varustettuja vapaaehtoisia sekä yleensä äärimmäisen linjan vallankumouksellisia.[3]
Sanskulottien tyypilliseen vaatetukseen kuuluivat:
- pantalon, pitkät pussimaiset housut
- carmagnole, lyhytliepeinen takki
- fryygialaismyssy, jossa Ranskan trikolorin värinen kokardi
- sabots, maaseudulla yleisesti käytetyt puukengät.
Sanskulotit tukivat radikaaleimpia vallankumouksellisia, kuten Maximilien Robespierreä. Robespierren häviön jälkeen sanskulottien vaikutusvalta hiipui, ja ilman vahvaa johtajaa he hajosivat pieniksi vähämerkityksisiksi ryhmittymiksi.
Lähteet
- Annukka Aikio ja Rauni Vornanen: Uusi sivistyssanakirja. Kustannusosakeyhtiö Otava 1993. ISBN 951-1-11365-8.
Viitteet
- Haikala, Sisko: ”Vallankumousten aikakausi”, Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 673. WSOY, 2006. ISBN 951-0-30602-9.
- Tieteen kuvalehti Historia 12/2014, s. 48–55
- Aikio & Vornanen 1993, s. 543
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sanskulotit Wikimedia Commonsissa