Groteski (typografia)

Groteski (engl. sans-serif) (ransk. sans sérif 'ilman pääteviivaa') on pääteviivattomista eli päätteettömistä kirjaintyypeistä käytetty nimitys (vrt. antiikva).[1] Selkeytensä vuoksi groteskikirjaimet soveltuvat parhaiten otsikoiksi, joskin niitä käytetään myös leipätekstissä, varsinkin verkkosivuilla.[1][2] Groteskikirjaintyypit sopivat hyvin myös luetteloihin ja taulukoihin.[3] Tunnettuja groteskikirjaintyyppejä ovat Arial, Century Gothic, Helvetica, Verdana ja Gill Sans.

Groteskikirjasin
Antiikvakirjasin
Antiikvakirjasin
(pääteviivat punaisella)

Groteskikirjaintyypit jaetaan usein kolmeen pääryhmään[4]:

  • perinteisiin groteskeihin
  • geometrisiin groteskeihin
  • humanistisiin groteskeihin

Alun perin nimitys groteski oli pilkkanimi, joka juontui ranskan kielen sanasta grotesque, suhteeton tai luonnoton. Ivailu johtui siitä, että ensimmäiset 1800-luvun alun groteskit vaikuttivat tuolloin yleisten uusantiikvojen rinnalla hyvin oudoilta.[5]

Perinteisestä groteskista tuli 1920-luvulla tyypillinen funktionalistinen kirjasinlaji, joka antaa teknisen ja viileän vaikutelman. Tunnettuja perinteisiä groteskikirjaintyyppejä ovat Akzidenz-Grotesk, Helvetica ja Univers.[3][2][6][7]

Geometriset groteskit perustuvat säännöllisiin geometrisiin muotoihin, esimerkiksi O-kirjain on tavallisesti aivan pyöreä. Geometriset kirjaintyypit antavat modernin vaikutelman. Tunnettuja geometrisia groteskikirjaintyyppejä ovat Futura, Gotham ja Industria.[2][8]

Humanistiset groteskit ovat luonteeltaan eniten kalligrafisia, niiden viivojen paksuudessa on enemmän vaihtelua ja ne ovat luettavampia kuin muut groteskikirjaimet. Tunnettuja humanistisia groteskikirjaintyyppejä ovat Gill Sans ja Optima.[2][9][10]

Esimerkkejä groteskikirjaintyypeistä

Lähteet

  • Bohman, Jan ja Hallberg, Åke: Graafinen suunnittelu. Gummerus 1988. ISBN 951-20-3042-X
  • Itkonen, Markus: Typografian käsikirja. RPS-yhtiöt, 2012. ISBN 978-952-5001-15-0

Viitteet

  1. Sans serif Britannica Academic, Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 16.10.2018. (englanniksi)
  2. PLAYTYPE - Typographer's Glossary Playtype.com. Viitattu 17.10.2018. (englanniksi)
  3. Bohman ja Hallberg 1988, s. 60-61
  4. Jonatan Hildén, Tapio Vapaasalo, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Saarijärven Offset: Tieto näkyväksi : informaatiomuotoilun perusteet, s. 274. Helsinki: Aalto ARTS Books, 2016. 1023304057. ISBN 978-952-60-6642-4, 952-60-6642-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.10.2021).
  5. Itkonen 2012, s. 52
  6. Helvetica MyFonts. MyFonts Inc. Viitattu 17.10.2018. (englanniksi)
  7. Univers MyFonts. MyFonts Inc. Viitattu 17.10.2018. (englanniksi)
  8. Futura MyFonts. MyFonts Inc. Viitattu 17.10.2018. (englanniksi)
  9. Gill Sans MyFonts. MyFonts Inc. Viitattu 17.10.2018. (englanniksi)
  10. Optima MyFonts. MyFonts Inc. Viitattu 17.10.2018. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.