Samuel Wacklin

Samuel Wacklin (marraskuussa 1710 Oulu – 19. marraskuuta 1780 Laihia) oli suomalainen kirkkoherra, suomentaja ja herrnhutilaisuuden kannattaja.[1]

Wacklinin vanhemmat olivat Oulun postimestari Mikael Wacklin (k. 1737) ja Helena Paldanius. Hän kävi Oulun triviaalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi Turussa 1727.[1]

Wacklin oli Oulun triviaalikoulun apologistana 1730–1731 ja kotiopettajana kuninkaallisen sihteerin Jakob Wilden perheessä Tukholmassa 1731–1734. Hänestä tuli sitten Turun linnansaarnaaja 1735 ja Laihian kirkkoherra 1746. Wacklin oli synodaaliväitöksen respondenttina pappeinkokouksessa Turussa 1739. Hänet tuomittiin virantoimituksesta pidätettäväksi yhden vuoden ajaksi, mutta hänet armahdettiin 1767.[1]

Samuel Wacklin oli naimisissa vuodesta 1736 Turun linnansaarnaajan Petter Forteliuksen (1705–1735) lesken Elisabet Björmanin (k. 1791) kanssa. Wacklinin veljiä olivat muotokuvamaalari Isak Wacklin (1720–1758) ja oululainen kauppias ja laivanvarustaja Mikael Wacklin (k. 1763).[1]

Teoksia
  • För mer än nödigt hållas bör sitt sinn och andemåhl wed det man något wichtigt giör at pröfwa hwad man tåhl. Betrachtat, då mästaren i Guldsmeds ämbetet, ... herr Johan Collin brudgummen, samt ... jgf. Elisabet Wacklin bruden, ett christeligit ächta-förbund med hwar annan ingingo, hwilket med kyrckiones ceremonier blef bekräftat i Uhleå den 25 martii åhr 1729. Och förestält af S. W. Åbo 1729
  • Turun suomalaisen seuracunnan walitus-wirsi sen uscollisen Jesuxen Christuxen palwelian Isaac Björklundin, muinen ollehen th[e]ologiae professorin, ja Suomen seuracunnan kircko-herran Turusa täldä lähdön ylitze joca ... 53. ajast. ja wähän päälle elettyäns, autuallisen cuoleman cautta, tuli Jumalan tygö poisotetuxi 30. p- tammicuusa 1740 ja hänen ruumis 12. p. helmecuusa Turun duomio-kirckohon haudatuxi. Surullisella Mielellä Weisattu. Turusa prändätty Johan Christopher Merckellildä, 1740

Suomennoksia
  • Muutamat sen oikian uuden syndymisen ia hengen uudistuxen tundomerkit, yxikertaiselda talonpojalda ensist saxan kielinkirjoitetut, ynnä walituxen kanßa uuden syndymisen wäärinkäyttämisen ylitze. Ruotzin kielestä suomexi käätyt. Stockholmisa präntätty waldacunnan historiographin tykönä, Hartwig Gerckenildä, wuona 1732, myöhempiä painoksia 1775, 1798 (alkuteos Kenn-Zeichen der Wahren Wiedergeburth und Erneurung des Geistes, tekijä ehkä August Hermann Francke)
  • Totisen käändymisen harjoitus eli tie, jota Jumalata racastawaisen ihmisen Jumalan mielen jälken elincautenansa waeldaman pitä, Arthur Dentildä ynnä 100. Jumalan pyhäsä sanasa perustettuin christillisyden ojennus=nuorain canssa. Jumalata, autuutta ja oikiata catumusta racastawille suomalaisille hywäxi, ruotzin kielestä suomexi käätty. Stockholmisa prändätty waldakunnan historiograph. tykönä, Hartwig Gerkenildä, wuonna 1732, myöhempiä painoksia 1766, 1775, 1798 (alkuteos The hand-maid of repentance)
  • D. Johan Arndin paradisin yrti-tarha, täynnäns christillisiä awuja, kaikille hywille christityille ja ahkeroille rukoilioille suurexi hyödytyxexi, suomexi käätty. Toinen ylöspano, Turuusa, prändätty J. C. Frenckellin ja pojan tykönä, wuonna 1819

Lähteet
  1. Kotivuori, Yrjö: Samuel Wacklin. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 12.11.2016.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.