Samuel Maharero

Samuel Maharero (noin 1856 – 1923)[1] oli nykyisessä Namibiassa elänyt hererojen päällikkö, joka johti hererojen epäonnista kapinaa Saksan siirtomaavaltaa vastaan vuonna 1904. Tapahtumat johtivat hererojen kansanmurhaan.

Samuel Maharero

Samuel Mahareron isä oli hererojen ylin päällikkö Maharero. Samuel Maharero kävi saksalaista lähetyskoulua Otjimbingwessa. Hänestä tuli isänsä vallanperijä, kun hänen vanhempi veljensä kaatui sodassa namoja vastaan. Hererojen maat joutuivat vuonna 1885 Saksan siirtomaavallan alaisuuteen ja niistä tuli osa Saksan Lounais-Afrikkaa. Maharerosta tuli hererojen päällikkö isänsä kuoltua vuonna 1890, ja hän jatkoi aluksi sotaa namoja vastaan. Hän pyrki myös sopuun saksalaisten kanssa luovuttamalla näille hererojen itäisiä alueita ja sallimalla saksalaisten joukkojen sijoittamisen hererojen pääkaupunkiin Okahandjaan. Kun saksalaisten uudisasukkaiden tunkeutuminen hererojen maille ei loppunut, Maharero päätti liittoutua namojen kanssa saksalaisia vastaan.[1]

Hererot piirittivät 12. tammikuuta 1904 Okahandjan saksalaisen varuskunnan, mistä kapina levisi pian muualle. Maharero määräsi hererot hyökkäämään saksalaisia sotilaita ja miespuolisia uudisasukkaita vastaan, mutta säästämään naiset ja lapset, mitä ei kaikissa tapauksissa noudatettu. Hän kannusti muita Afrikan kansoja liittymään mukaan taisteluun. Hererot menestyivät aluksi kahdessa taistelussa saksalaisia vastaan ja pakottivat kuvernööri Theodor Leutweinin joukot perääntymään. Lopulta Maharero kuitenkin kärsi ratkaisevan tappion kenraali Lothar von Trothan armeijalle 11. elokuuta 1904 käydyssä Waterbergin taistelussa. [2][1] Maharero onnistui pakenemaan 1 500 miehen kanssa brittiläiseen Betšuanamaahan,[1] mutta pääosa hereroista jäi saarroksiin Kalaharin autiomaahan Trothan aloittaessa kostotoimena koko kansan järjestelmällisen surmaamisen ja näännyttämisen. Vuoteen 1907 mennessä noin kolme neljäsosaa hereroista oli tapettu.[2] Maharero kuoli maanpaossa Betšuanamaassa vuonna 1923.[1]

Maharero on yksi Windhoekin lähelle vuonna 2002 valmistuneessa sankarimuistomerkissä muistetuista Namibian yhdeksästä historiallisesta kansallissankarista.