Samuel Elmgren

• Halikon kirkon alttaritaulu Ristiinnaulittu,1799.[5]
• Joroisten kirkon koristelu, 1802–1804. Elmgren maalasi kirkon seinät, katon ja penkit sekä kolme figuuritaulua.[6]
• Leppävirran kirkon koristelu ja kaksiosainen alttaritaulu Ehtoollinen ja Ristiinnaulittu, 1807–1812. Kirkko paloi vuonna 1834, mutta alttaritaulu ehdittiin pelastaa. Taulu sijoitettiin tulipalon jälkeen rakennettuun uuteen Leppävirran kirkkoon.[7]
• Kuopion tuomiokirkon pintamaalaus ja koristelu, 1814–1815. Ainakin enkelinpäitä sisältänyt koristelu tuhoutui viimeistään vuoden 1926 korjaustöiden yhteydessä.[7]
• Leppävirran Vokkolan kartanon salin maalatut tapetit ja ovenpäällystaulut, 1820–1834(?). Kartano purettiin vuonna 1967, jolloin Elmgranin maalaamat tapetit tuhoutuivat, mutta neljää vuodenaikaa esittävät ovenpäällystaulut säilyivät. Tukholmaan päätyneet maalaukset lahjoitettiin vuonna 2002 Kansallismuseoon.[8]
• Leppävirran pappilan maalaus, 1822–1826. Myöhemmin puretun rakennuksen maalauksista ei ole säilynyt tarkemia tietoja.[9]
• Kiihtelysvaaran kirkon koristelu ja alttaritaulu Ristiinnaulittu, 1829–1831. Kirkon alttaritaulu on identtinen samaan aikaan valmistuneen Ilomantsin kirkon alttaritaulun kanssa.[10]
• Ilomantsin kirkon koristelu ja alttaritaulu Ristiinnaulittu, 1830–1832. Kirkko on erittäin runsaasti koristeltu lukuisin pilvien päälle kuvatuilla Raamatun henkilöillä ja tapahtumilla. Henkilöiden ympärille on maalattu puolensataa vartalotonta enkeliä. Enkelihahmoja on käytetty runsaasti myös esimerkiksi lehtereiden koristelussa. Ilomantsin kirkko tunnetaankin "sadan enkelin kirkkona".[11] Kirkon alttaritaulun mallina Elmgren käytti Tohmajärven kirkosta lainassa ollutta pastellimaalausta.[12]

Myös Kiuruveden kirkon alttaritaulun Jeesus siunaa lapsia on epäilty olevan Elmgrenin maalaama, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole. Lisäksi myös Turun Katariinan, Akaan ja Tammelan kirkkojen alttaritaulut saattavat olla Elmgrenin maalaamia.[13]