Sampo-konserni

Sampo-konsernin ensimmäinen yritysvastuuraportti julkaistiin vuodelta 2017. Sampo-konserni liittyi YK:n Global Compact- aloitteeseen ja allekirjoitti YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet vuonna 2019. Konsernitasoisen vastuullisuusraportoinnin lisäksi Sampo-konsernin tytäryhtiöt julkaisevat vuosittain omat vastuullisuusraporttinsa.[4]

Yhtiön historia alkaa vuonna 1909 Turussa perustetusta Keskinäisestä Vakuutusyhtiö Sammosta.

Yhtiön nimi oli aluksi virallisesti Ömsesidiga Försäkringsanstalten Sampo. Nimen Sampo viittaa Kalevalan Sampoon. Kansallisuusaatteeseen viittaavat nimet olivat 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa tyypillisiä vakuutusyhtiöille.[5]

Sampo toimi vakuutuksenottajien omistamana keskinäisenä vakuutusyhtiönä vuoteen 1987 asti. Syksyllä 1987 Sampo muutti yhtiömuotonsa osakeyhtiöksi. Tässä yhteydessä vakuutuksenottajat saivat yhtiön osakkeita vakuutuksiaan vastaavasti. Yhtiö listautui Helsingin pörssiin tammikuussa 1988. Yhtiömuodon muutoksen jälkeen Sammolla oli noin 750 000 osakkeenomistajaa.[6]

Hajaantunut omistus muodostui ongelmaksi ja yhteydenpito osakkeenomistajiin tuotti suuria vaikeuksia. Omistajista suuri osa oli valmis muuttamaan osakkeensa rahaksi heti tilaisuuden tullen. Sampo joutui nurkanvaltausyrityksen kohteeksi. Sijoittajat Taito Tuunanen ja Kai Mäkelä keräsivät viidenneksen Sammon osakkeista. Sampo suojautui ostamalla noin 19 % omista osakkeistaan. Tuunasen esitykset kaatuivat yhtiökokouksessa 1989 ja hän joutui luopumaan osakkeistaan. Suomen Yhdyspankki osti lopulta määräysvallan Sammossa ns. Kouri-kauppojen yhteydessä maaliskuussa 1989. SYP:stä tuli Sammon suurin omistaja.[6]

Yhdyspankki kaavaili SYP:stä, Sammosta ja eräistä muista vakuutusyhtiöistä uutta finanssipalveluryhmää. Sampo vastusti yhteistyötä. Sampo-yhtiöiden pääjohtaja Kauko Pihlava tähdensi Yhdyspankin johdolle, että Sampo oli vahinkovakuutusyhtiö, jonka toiminta ei sopinut pankin konttoriin. Vahinkovakuutusyhtiön toimipiste arvioi vahinkoja, teki tarkastuksia ja työskenteli vahinkojen ehkäisemiseksi; vakuutusten myynti oli vain pieni osa toimenkuvaa. Finanssipalveluryhmän suunnittelu jatkui vuoteen 1992 asti, mutta siitä ei lopulta tullut mitään. Ryhmän syntymisen estivät vakuutusyhtiöiden ja poliitikkojen vastustus sekä eräät lakimuutokset.[6]

Sammon merkitys Suomen finanssimarkkinoilla kasvoi 1990-luvulla, kun yhtiöön fuusioitiin Teollisuusvakuutus ja Otso vuoden 1994 alussa. Samana vuonna vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansasta tuli Sammon tytäryhtiö ja lopulta Kansa fuusioitiin Sampoon loppuvuodesta 1995.[7]

Henkivakuutusyhtiö Henki-Sampo perustettiin vuonna 1997. Nova fuusioitiin Henki-Sampoon vuonna 1998.[7] Henki-Sampo muutti nimensä Mandatum Lifeksi vuonna 2008 nimen vapauduttua Sampo Pankin käytöstä.[8]

Nykymuotoinen Sampo-konserni

Sampo-Leonian ja Mandatumin yhdistyminen helmikuussa 2001 nosti Björn Wahlroosin konsernin toimitusjohtajaksi. Vuodesta 2009 lähtien Wahlroos on toiminut Sammon hallituksen puheenjohtajana

Nykymuotoinen emoyhtiö Sampo Oyj syntyi, kun vakuutusyhtiö Sampo Oyj ja valtio-omisteinen Leonia Oy (entinen Postipankki) yhdistyivät vuodenvaihteessa 2000–2001 finanssikonserni Sampo-Leoniaksi. Fuusio teki samalla Suomen valtiosta yhtiön suuromistajan. Sampo-Leonian ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi investointipankki Mandatumin yhdistymisen osaksi konsernia. Mandatumista tuli Sampo-Leonian osa helmikuussa 2001, mikä nosti samalla Mandatumin omistajan ja yhtiön johtokunnan puheenjohtajana toimineen Björn Wahlroosin Sampo-Leonian konsernijohtajaksi.[7] Konsernin emoyhtiön nimi lyheni Sampo Oyj:ksi jo huhtikuun 2001 yhtiökokouksessa.[9]

Sampo-konsernista tuli vuonna 2002 pohjoismaisen If Vahinkovakuutuksen osakas. Sampo lunasti Ifin muut omistajat eli ruotsalaisen Skandian, norjalaisen Storebrandin ja suomalaisen Varman pois yhtiöstä vuonna 2004. Ifin hankinnan myötä Sampo-konsernin toiminta laajeni Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan.[7]

Helsingin käräjäoikeuden mukaan Sammon ja Leonian edustajat olivat manipuloineet YIT:n osakekurssia ennen suurkauppaa kesäkuussa 2000. Käräjäoikeus tuomitsi kesäkuussa 2002 Sammon vakuutusyhtiöt maksamaan menetetyn varainsiirtoveron 700 000 euron rikoshyötynä valtiolle.[10]

Tanskalainen pankkikonserni Danske Bank ilmoitti marraskuussa 2006 ostavansa Sampo-konsernin pankkitoiminnan eli Sampo Pankin tytäryhtiöineen yhteensä 4,05 miljardin euron kauppahintaan. Kauppaan sisältyivät muun muassa Mandatum Omaisuudenhoito Oy, Mandatum Pankkiiriliike Oy sekä Sampo Pankin tytärpankit Baltian maissa ja Venäjällä.[11] Yrityskauppa sai lopullisen vahvistuksensa tammikuussa 2007.[12] Sampo Pankin myyminen oli Suomen taloushistorian suurin käteisellä tehty yrityskauppa.[13] Pankkitoiminnan myynnistä saamansa varat Sampo käytti pankkikonserni Nordean osakkeiden ostoon. Sammon omistus Nordean osakkeista ylitti 20 prosentin rajan joulukuussa 2009 ja saman vuoden lopulla Nordeasta tuli Sammon osakkuusyhtiö.

Sampo luopui Nordean omistuksestaan kokonaisuudessa huhtikuun lopussa 2022.[14]

Wahlroosin seuraajaksi Sammon konsernijohtajaksi valittiin huhtikuun 2009 yhtiökokouksessa Kari Stadigh. Samalla Björn Wahlroosista tuli Sammon hallituksen puheenjohtaja.[7] Stadigh toimi konsernijohtajana aina joulukuussa 2019 tapahtuneeseen eläköitymiseensä asti. Vuoden 2020 alussa konsernijohtajana aloitti Ifin toimitusjohtajana aiemmin toiminut Torbjörn Magnusson.

Sampo-konsernin omistus tanskalaisessa Topdanmarkissa ylitti 20 prosentin rajan toukokuussa 2011, minkä jälkeen yhtiötä on käsitelty Sampo-konsernin osakkuusyhtiönä.[7] Sammon omistusosuus Topdanmarkista vuoden 2022 lopussa oli noin 48,5 prosenttia yhtiön osakekannasta. Sammon konsernijohto on myöntänyt toistuvasti, että Sampo olisi halukas ottamaan haltuunsa koko Topdanmarkin, mutta yhtiön osakkeiden hintaa on pidetty liian kalliina.[15]

Maaliskuussa 2018 Solidium myi 10,6 miljoonaa Sammon A-osaketta suomalaisille ja kansainvälisille instituutiosijoittajille 467 miljoonalla eurolla.[16] Vuosina 2019-2021 Solidium vähensi Sampo-omistustaan entisestään. Vuoden 2022 lopussa Solidium omisti 6,44 prosenttia Sammosta. [17]

Elokuussa 2020 Sampo ilmoitti tekevänsä vapaaehtoisen käteisostotarjouksen englantilaisesta ajoneuvovakuuttajasta Hastings Group Holdings Plc:stä eteläafrikkalaisen RMI:n kanssa yhteisesti omistetun yhtiön kautta. Ostotarjouksen toteuduttua loppuvuonna 2020 Sampo omisti 70 prosenttia Hastingsista. Sampo hankki koko Hastingsin omistukseensa joulukuussa 2021.

Valitut hallituksen jäsenet 18.5.2022 pidetyssä yhtiökokouksessa:[18]

• Björn Wahlroos, puheenjohtaja 7.4.2009 alkaen, jäsen 5.4.2001 alkaen
• Jannica Fagerholm, varapuheenjohtaja 9.4.2019 alkaen, jäsen 18.4.2013 alkaen
• Christian Clausen, jäsen 21.4.2016 alkaen
• Fiona Clutterbuck, jäsen 9.4.2019 alkaen
• Georg Ehrnrooth, jäsen 2.6.2020 alkaen
• Johanna Lamminen, jäsen 9.4.2019 alkaen
• Risto Murto, jäsen 16.4.2015 alkaen
• Markus Rauramo, jäsen 19.5.2021 alkaen
• Steve Langan, jäsen 18.5.2022 alkaen

Sammolla on kaksi osakesarjaa, A- ja B-sarja. Vain A-sarjan osakkeet noteerataan Helsingin pörssissä. Kaikki yhtiön B-sarjan osakkeet ovat Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kalevan omistuksessa. B-sarjan osakkeet voidaan osakkeenomistajan vaatimuksesta muuntaa A-sarjan osakkeiksi. Yhteensä Sammon B-sarjan osakkeita on 200 000 kappaletta, joista yhden osakkeen äänimäärä on viisi.[19][20]

Suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat osakemäärän mukaan (tilanne 31.1.2023). Lista ei sisällä hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajia. Hallintarekisterissä on yhteensä noin 61,22 % Sammon osakkeista.[20]

Vuoden 2022 lopussa Sammolla oli yli 198 000 osakkeenomistajaa.

Sammolla on myös rinnakkaislistaus Nasdaqin pörssissä Tukholmassa, jossa kaupankäynti tapahtuu ruotsalaisilla talletustodistuksilla (SDR, Swedish Depositary Receipts).

• Sampo-konserni
• Mandatum
• If
• Topdanmark
• Hastings