Sampi
Sampi (Acipenser sturio) on uhanalainen eurooppalainen sampikalalaji.
| Sampi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Rustokiillesuomuiset Chondrostei |
| Lahko: | Sampikalat Acipenseriformes |
| Heimo: | Sammet Acipenseridae |
| Suku: | Acipenser |
| Laji: | sturio |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Acipenser sturio |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
Sampi kasvaa tyypillisesti 50–150 senttimetriä pitkäksi (enimmillään jopa kuusimetriseksi), ja sen keskimääräinen paino on noin 150 kg; tosin se voi kasvaa jopa 400-kiloiseksi. Kala on selkäpuolelta tummanharmaa, vatsapuolelta kellanvalkea. Sen kuono on pitkä ja leuasta törröttää viiksisäikeitä. Selkä on ryhmyinen.
Levinneisyys
Sampi oli aikaisemmin yleinen laajalti Länsi- ja Etelä-Euroopan rannikoilla, mutta jäljellä on enää yksi kuteva kanta Ranskassa Gironde-joessa.[2] Sitä tavattiin Pohjanmeressä, Itämeressä, Englannin kanaalissa, Atlantin rannikolla, Välimeressä Ródoksen länsipuolella ja Mustanmeren länsi- ja eteläosissa.[1]
Käyttäytyminen
Sammet viettävät ainakin osan elämästään merivedessä, mutta ne tulevat kutemaan jokiin. Koiraat lisääntyvät ensimmäisen kerran 10–12 vuoden ja naaraat 14–18 vuoden iässä.[1] Sammet voivat elää jopa 40-vuotiaiksi.
Sampi viihtyy lähellä mutaista pohjaa, josta se etsii ruokaa viiksisäikeiden avulla. Aikuiset yksilöt pysyttelevät jokisuulla, mutta ne nousevat kutemaan sorapohjalle lähemmäs latvavesiä.
Suojelu
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee sammen äärimmäisen uhanalaiseksi, koska siltä tunnetaan enää yksi populaatio ja sekin on heikkenemään päin. Vuonna 2010 arvioitiin, että lajia on luonnossa jäljellä 20–750 sukukypsää yksilöä.[1]
Ranskassa on käynnissä sammen in situ -suojeluohjelma, ja lajia suojellaan myös ex situ Ranskassa ja Saksassa. Lajia istutettiin vuosina 1995 ja 2007–2009. Vuonna 1995 istutetuista yksilöistä 3–5 prosenttia selviytyi.[1]
Itämeren sampi
Suomessa ja muualla Itämeren alueella alkuperäisenä tavatun ja 1900-luvulla hävinneen sammen katsottiin myös aiemmin kuuluvan tähän lajiin. 2000-luvun alun tutkimukset osoittivat, että täällä esiintynyt laji olikin sinisampi (Acipenser oxyrinchus), jonka päälevinneisyysalue on Pohjois-Amerikassa.[3] Suomessa sampea on tavattu viimeksi heinäkuussa 2022 jolloin Lohtajalla jäi pyydyksiin yksi sampi. [4]
Lähteet
- Gesner, J., Williot, P., Rochard, E., Freyhof, J. & Kottelat, M.: Acipenser sturio IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016-3. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.3.2017. (englanniksi)
- European sea sturgeon (Acipenser sturio) (Arkistoitu – Internet Archive) ARKive
- Hannu Lehtonen (2011) *Sampi, tule takaisin Tiede-lehti 12/2011
- Lassen rysään tarttui mieletön vonkale Iltalehti 15.7.2022
Aiheesta muualla
- Acipenser sturio (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)