Samothrake (kaupunki)

Samothrake (m.kreik. Σαμοθρᾴκη, Samothrākē, joon.kreik. Σαμοθρῄκη, Samothrēkē,[1] myös Σάμος (Θρηικίη), Samos (Thrēikiē) eli ”(Traakian) Samos”; lat. Samothrace, Samothraca, Samothracia)[2] oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä saarella (nyk. Samothráki) Traakiassa nykyisen Kreikan alueella.[1][3] Sen kaupunkikeskus sijaitsi lähellä nykyistä Palaiópolin kylää.[4][5][6]

Samothrake
Σαμοθρᾴκη
Samothraken Suurten jumalten pyhäkön raunioita.
Samothraken Suurten jumalten pyhäkön raunioita.
Sijainti

Samothrake
Koordinaatit 40°30′05″N, 25°31′57″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Palaiópoli, Samothráki, Évros, Itä-Makedonia ja Traakia
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Traakia
Aiheesta muualla

Samothrake Commonsissa

Samothraken saari oli alun perin traakialaisten asuttama. Kreikkalaiset asuttivat sen viimeistään 500-luvulla eaa. Kaupunki tunnettiin erityisesti sen Suurten jumalten pyhäköstä.[1][3]

Maantiede

Samothraken poliksen kaupunkikeskus sijaitsi samannimisen saaren pohjoisrannikolla nykyisen Palaiópolin kylän lähellä.[3] Samothraken saari sijaitsi Egeanmeren pohjoisosassa Traakian edustalla vastapäätä Hebros-joen suuta. Sen eteläpuolella sijaitsi Imbros ja lounaispuolella Lemnos. Plinius vanhempi arvioi etäisyyden saarelta Traakian rannikolle 38 roomalaiseksi mailiksi, ja laski saaren itsensä ympärysmitaksi 32 mailia.[3] Pseudo-Skylaks luki Samothraken saaren osaksi Traakiaa. Strabon luki sen Makedonian ja Traakian edustan saariin.[1][7]

Suuren osan Samothrakesta muodosti saaren kokoon nähden korkea Saoke-vuori (nyk. Sáos eli Fengári). Saarella oli vain vähän satamapaikkoja, ja siksi Plinius kutsuu sitä ilmaisulla ”kokonaan satamaton saari” (insula importuosissima omnium).[3][8][9] Pseudo-Skylaks kuitenkin mainitsee siellä olleen sataman, joka oli mahdollisesti sama paikka, jonka Livius mainitsee nimelle Demetrion (lat. Demetrium). Saaren katsottiin jossakin vaiheessa pienentyneen Hellespontokselta vyöryneiden vesien vuoksi. Tämä ajatus voi perustua joihinkin varhaisina aikoina tapahtuneisiin luonnonmullistuksiin.[3] Homeros mainitsee saaren metsien peittämänä.[5][10]

Samothraken kaupunkivaltion haltuun kuului koko saari, eikä siellä ollut muita poliksia. Näin sen pinta-ala oli ainakin saaren pinta-alan verran eli 178 neliökilometriä.[1] Laajimmillaan kaupunkivaltion haltuun kuului kuitenkin peraia-alueita myös mantereen puolelta Traakiasta.[1][11] Kyseisellä alueella sijaitsivat ainakin polikset Drys, Mesembria, Sale ja Zone sekä linnoitus nimeltä Kharakoma.[1]

Historia

Esihistoria ja mytologia
Agamemnonia, Talthybiosta ja Epeiosta esittävä reliefi Samothraken Suurten jumalten pyhäköstä, n. 560 eaa. Esittää mahdollisesti Agamemnonin vihkiytymistä mysteerikulttiin.

Samothrake on ollut asuttu viimeistään neoliittisella ja pronssikaudella. Historiallisen ajan alussa sen väestö oli traakialaisia.[5] Saaren kreikkalaisen asutuksen syntyvaiheet olivat antiikin aikana epäselviä, ja Strabon ja Pausanias yrittivät selittää sen nimen, ”Traakian Samos”, yhteyttä Samokseen. Pausaniaan mukaan Samothrake olisi ollut Joonian samoslaisten siirtokunta Traakiassa.[3][12] Toisten mukaan nimi olisi taas peräisin siitä, että saarta asuttivat ensin traakialaiset ja sitten samoslaiset.[1] Strabon sanoo, että se olisi saattanut saada nimensä traakialaisesta Saioi-heimosta.[3][13] Myös Pseudo-Skymnoksen mukaan samoslaisia olisi muuttanut Samothrakelle jossakin välissä.[3][14]

Nykyisin katsotaan, että sana samos (σάμος) on tarkoittanut mitä tahansa korkeampaa kohtaa lähellä merta. Siksi se esiintyy paitsi Samoksen ja Samothraken myös Kefallenian nimessä, sillä sekin tunnettiin antiikin aikana Samoksena.[3][15] Samothraken muiksi varhaisiksi nimiksi mainitaan Dardania, Elektris, Melite, Leukosia[3] ja Leukania.[1] Diodoros Sisilialainen sanoo sen asukkaiden olleen autoktoonisia, ja käsittelee heidän kielensä erikoispiirteitä sekä saaren kultteja.[3][16] Samothrake tunnetaan erityisesti arvoituksellisesta kabiirien kultista. Herodotos sanoo, että Samothraken asuttivat ensimmäisenä Ateenasta paenneet pelasgit, jotka myös toivat kultin sinne.[3][17]

Homeros kuvaa, kuinka Poseidon käytti Samothraken Saoke-vuorta valtaistuimenaan seuratessaan Troijan sotaa. Vuori näkyy Troijaan hyvin kohoten Imbroksen takana. Ehkä tästä syystä Pseudo-Skymnos kutsuu Samothrakea troijalaiseksi saareksi (νῆσος Τρωϊκή, nēsos Trōïkē). Myytin mukaan Dardanos olisi asunut siellä ennen siirtymistään Troijaan. Samalla hän vei kabiirien kultin saarelta Aasiaan.[3][18] Nykyisin Troijan katsotaan tulleen asutetuksi ehkä pikemminkin Lemnokselta käsin.[5]

Arkaaiselta roomalaiselle kaudelle

Nykyisin kreikkalaisten katsotaan asuttaneen Samothraken vasta arkaaisella kaudella 500-luvun eaa. lopulla,[1] vaikka joskus kreikkalaisten tulo on ajoitettu jo noin vuoteen 700 eaa.[5] Löydettyjen piirtokirjoitusten perusteella saaren kreikkalaiset ovat puhuneet aiolialaista murretta, eivät joonialaista murretta, mikä sekin on ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että saari olisi asutettu Samokselta käsin. Todennäköisemmin kreikkalaiset ovat tulleet sinne Lesbokselta tai Troaksesta.[5]

Samothraken vaiheista tiedetään antiikin lähteistä vain vähän. Sen merkittävyys historiassa perustuu lähinnä sen sijaintiin maamerkkinä ja turvapaikkana tärkeän Egeanmereltä Mustallemerelle johtaneen merireitin varrella.[5] Samothrake joutui 400-luvun eaa. alussa Persian valtaan,[1] ja siksi sen asukkaat liittyivät mukaan Kserkseen sotaretkeen Kreikkaa vastaan persialaissodissa vuonna 480 eaa. Heidät mainitaan taitavina keihäänheittäjinä. Salamiin meritaistelussa samothrakelainen laiva onnistui upottamaan yhden ateenalaisen aluksen, ja tuli itse puolestaan aiginalaisen laivan upottamaksi.[3][19] Viimeistään noihin aikoihin samothrakelaisten hallussa oli peraia-aluetta ja linnoituksia mantereen puolella.[3][11] Alueen polikset esitetään Samothraken siirtokunniksi.[1]

Kuorotanssijoita esittävä reliefifriisi Samothraken Suurten jumalten pyhäköstä.

Samothrake löi omaa hopearahaa noin vuosina 500–465 eaa.[1] Klassisella kaudella Samothrake kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 454/453–429/428 eaa. sekä mahdollisesti vielä 425/424 eaa.[1] Antifonilta tunnetaan puhe Samothrakelaisten maksamista veroista.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Samothrāks (Σαμόθρᾳξ) ja Samothrēïkē (Σαμοθρηΐκη).[3]

Samothrakelaiset menettivät mantereen puolen alueensa peloponnesolaissodan aikana vuonna 422/421 eaa. Saari tuli Spartan valtaan sodan päättymisen jälkeen vuonna 404/403 eaa., jolloin he saivat kyseiset alueet takaisin. Ateenalaiset saivat Samothraken vallattua takaisin vuonna 389/388 eaa.[1][20] 370-luvulla eaa. kaupunki liittyi toiseen Ateenan liittoon.[1] Jossakin vaiheessa 300-lukua Samothrake menetti jälleen mantereen puolen alueensa.[1] Kaupungin valtiomuoto oli mukana Aristoteleen koulukunnan kokoelmassa 158 kaupungin valtiomuodot.[1]

Myöhemmin useimmat maininnat Samothrakesta liittyvät sen mysteerikulttiin. Makedonian Filippos II ja Olympias tapasivat toisensa Samothrakella ollessaan vihkiytymässä mysteereihin. Vihkiytymisen mysteerikulttiin katsottiin ilmeisesti suojaavan ihmisiä vaaroilta.[3][21] Samothrake liitettiin Makedoniaan vuonna 340 eaa. Hellenistisellä kaudella se toimi Lysimakhoksen, ptolemaiosten ja seleukidien laivastotukikohtana.[5]

Samothraken pyhäkön kuvataan toiminen turvapaikkana turvananojille. Esimerkiksi Perseus pakeni sinne kärsittyään tappion roomalaisia vastaan Pydnan taistelussa.[3][22] Samothrake alkoi lyödä rahaa jälleen noin vuonna 280 eaa.[1] Germanicus saapui Samothrakelle vihkiytyäkseen mysteereihin, mutta ennusmerkki esti häntä toteuttamasta sitä.[3][23]

Apostoli Paavali vietti yön ankkurissa Samothrakella ensimmäisellä lähetysmatkallaan Aasiasta Eurooppaan.[3][24] Pliniuksen aikana Samothrakella oli vapaakaupungin asema.[3] Samothrake ja sen pyhäkkö alkoivat taantua noin vuonna 200 tapahtuneen voimakkaan maanjäristyksen jälkeen.[5] Hierokleen Synekdemoksessa Samothrake esiintyy Thasoksen ohella osana Illyricumin prefektuuria. Myöhemmin bysanttilaisella kaudella se oli osa Traakian themaa.[3]

Rakennukset ja löydökset

Kaupungissa

Samothraken varsinaista kaupunkikeskusta on tutkittu vain vähän, sillä huomio on ollut Suurten jumalten pyhäkössä. Kaupunki sijaitsi vuorenharjanteella pyhäkköalueen itäpuolella. Kaupunki on ollut ympäröity muurein, jotka on rakennettu arkaaisella kaudella 600- tai 500-luvulla eaa. Niistä on säilynyt joitakin osia. Muurien sisäpuolelle on jäänyt noin 20 hehtaarin kokoinen alue. Kaupungin suojelija oli Athene-jumalatar, jonka pyhäkkö toimi samalla kaupunginarkistona. Kirjalliset lähteet mainitsevat kaupungin sataman.[1][5]

Kaupungin ulkopuolella

Suurten jumalten pyhäkkö

Suurten jumalten pyhäkön raunioita.

Samothrake tunnettiin erityisesti kabiirien eli suurten jumalten pyhäköstään, joka sijaitsi kaupungin vieressä mutta juuri sen muurien ulkopuolella. Varhaisimmat merkit kulttitoiminnasta paikalla ovat viimeistään 600-luvulta eaa. Pyhäkköalueen ensimmäiset suuremmat rakennukset tehtiin 500-luvulla eaa.[1] Sitä rakennettiin erityisesti makedonialaisaikana 300-luvulla eaa.[1][5]

Pyhäkköalueelta on löydetty useita erilaisia mysteerimenoissa käytettyjä kulttirakennuksia sekä muun muassa kreikkalainen teatteri.[25] Pyhäkköalueelta tehtyjä esinelöytöjä on sen arkeologisen alueen yhteydessä toimivassa Samothrákin arkeologisessa museossa. Tunnetuin paikalta löydetty veistos on Samothraken Nike, joka on Louvressa.

Lähteet
  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”515. Samothrake”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. Homeros: Ilias 13.12; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.23; Titus Livius: Rooman synty 42.25, 42.50, 44.45–46; Itinerarium Antonini Augusti s. 522, ed. Wess; Vergilius: Aeneis 7.208, ”Threiciamque Samum quae nunc Samothracia fertur”.
  3. Smith, William: ”Samothrace”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Samothrace Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  5. Samothrake (Samothrace) 186 Paleopolis - Σαμοθραίκη ToposText. Viitattu 1.11.2021.
  6. ”51 F3 Samothrace”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  7. Pseudo-Skylaks: Periplus 67; Strabon: Geografika 2.5.21.
  8. Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.12.23 § 73.
  9. Lewis, Charlton T. & Short, Charles: importuosus A Latin Dictionary. 1879. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  10. Homeros: Ilias 13.12.
  11. Herodotos: Historiateos 7.108.
  12. Pausanias: Kreikan kuvaus 7.4.3.
  13. Strabon: Geografika X s. 457, 472.
  14. Pseudo-Skymnos: Periodos 692.
  15. Liddell, Henry George & Scott, Robert: Σάμος, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  16. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 5.47.
  17. Herodotos: Historiateos 2.51.
  18. Pseudo-Skymnos: Periodos 678.
  19. Herodotos: Historiateos 8.90.
  20. Ksenofon: Hellenika 5.1.7.
  21. Aristofanes: Rauha 277 ja skolia.
  22. Titus Livius: Rooman synty 45.6.
  23. Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 2.54.
  24. Ap.t. 16:11
  25. Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.