Samoa

Samoan yksityiskohtaisempi kartta

Samoa sijaitsee Tyynellämerellä 130 kilometriä Amerikan Samoasta länteen, noin 2 900 kilometriä koilliseen Uudesta-Seelannista ja 4 200 kilometriä Havaijista lounaaseen.[5]

Samoa koostuu kahdesta suuresta saaresta, Upolusta ja Savai’ista, sekä seitsemästä pienemmästä saaresta, joista kaksi on asutettuja.[5] Kolme neljäsosaa maan väestöstä asuu Upolulla, jossa sijaitsee myös pääkaupunki Apia.[6] Maan korkein kohta on Mauga Silisili (1 866 m) Savai’illa. Molemmat pääsaaret ovat tuliperäisiä, ja ne ovat kivisiä tuliperäisyyden vuoksi, minkä tuottama tuliperäinen multa mahdollistaa rehevän kasvillisuuden. Saarien rannoilla on koralliriuttoja ja laguuneja. Joet ovat lyhyitä, matalia ja virtaavat suoraan saarien keskiosista rannikoille.[5]

Ennen ihmisten saapumista Samoaa peittivät trooppiset sademetsät ja pilvimetsät.[5] Jo 80 prosenttia niistä on tuhottu, rannikoilla etenkin taaro- ja kookospalmuplantaasien tieltä.[5] Saarilla elää edelleen 536 kukkakasvi- ja 226 saniaislajia. Kasveihin kuuluu yli sata orkidealajia.[7]

Samoalla elää 37 maalintulajia, monet niistä kotoperäisiä. Maalla eläviä matelijoita on ainakin yhdeksän lajia, esimerkiksi liskoja ja käärmeitä.[5] Lepakkolaji samoanlentäväkoira (Pteropus samoensis) on CITES-listalla, koska sitä metsästetään ruoaksi ja myytäväksi Tyynenmeren markkinoilla. Myös kookosrapuja pyydystetään syötäväksi sellaisia määriä, että ne harvinaistuvat koko ajan.[7] Vaikka Samoan ensimmäinen kansallispuisto avattiin jo vuonna 1978 Upolulle, maan luonnonsuojelupyrkimykset ovat olleet löyhiä, ja eroosion aiheuttamat valumat ovat vahingoittaneet koralliriuttoja. Saastuminen on ongelma etenkin Apian ympäristössä, ja vuoden 1998 metsäpalot tuhosivat neljänneksen Savai’in metsistä.[5]

Vuoden 1962 perustuslaki, joka astui voimaan maan itsenäistyessä, muotoili Samoan hallintojärjestelmän brittiläisen mallin mukaiseksi, mutta otti huomioon myös samoalaiset perinteet. Samoan itsenäistymisajan kaksi suurpäällikköä saivat elinikäisen hallintomandaatin. Heistä toinen, Tupua Tamasese Mea’ole, kuoli 1963 ja sen jälkeen Malietoa Tanumafili II piti virkaa yksin hallussaan, kunnes kuoli 11. toukokuuta 2007. Hänen seuraajakseen valittiin Tupua Tamasese Mea’olen poika Tuiatua Tupua Tamasese Efi 17. kesäkuuta 2007 viiden vuoden kaudeksi.[6][11][21]

Lainsäädäntöelimenä toimii yksikamarinen parlamentti (Fono), jonka 49 jäsentä palvelevat viisivuotisen kauden. Heistä 47 valitaan samoalaisilta alueilta, joilla vain päälliköt (matai) voivat asettua ehdokkaiksi, loput kaksi valitaan ei-samoalaisilta alueilta erillisellä äänestyksellä. Päälliköitä on rekisteröity 30 000, mutta vain 16 000 on Samoalla, heistä vain kahdeksan prosenttia on naisia. Parlamentin enemmistö valitsee pääministerin, jonka valtion päämies sitten nimittää virallisesti virkaansa.[6]

Maan valtionpäämiehen titteli on o le Ao o le Malo, jonka parlamentti valitsee viideksi vuodeksi kerrallaan.[22]

Hallintoalueet. 1-5 Upolulla, 7-11 Savai'illa.

Samoa jakautuu 11 hallintoalueeseen (district). Suluissa vuoden 2001 asukasmäärä[23]:

• 1 Tuamasaga (83 191)
• 2 A’ana (20 167)
• 3 Aiga-i-le-Tai (4 508)
• 4 Atua (21 168)
• 5 Va’a-o-Fonoti (1 666)
• 6 Fa’asaleleaga (12 949)
• 7 Gaga’emauga (7 108)
• 8 Gaga’ifomauga (4 770)
• 9 Vaisigano (6 643)
• 10 Satupa’itea (5 556)
• 11 Palauli (8 984)

Samoan talous on perinteisesti nojautunut ulkomaiseen kehitysapuun, ulkomaille muuttaneiden sukulaisten raha-apuun sekä maatalouden vientiin. Myrskyt hävittävät toisinaan maata. Taaro oli aiemmin tärkein viljelykasvi, mutta vuonna 1994 kasvitauti tuhosi taarosadon ja lamautti sen viljelyn. Nykyisin tärkeimmät maataloustuotteet ovat kookosmaito, kookosöljy ja kopra. Myös noni-hedelmiä kasvatetaan vientiin.[6]

Turismi on kasvava ala, vuonna 2009 maassa vieraili 128 000 ihmistä.[6]

Samoalla on neljä lentokenttää, joista yhdellä on päällystetty kiitotie. Päällystettyä maantietä on 332 km. Apia on ainoa varsinainen satama.[1] Apiasta kulkee viikoittain autolautta Amerikan Samoaan, ja rahtialuksia etäisille Tokelaun saarille.[24] Kotimaanliikenteessä Upolun ja Savai’in välistä 22 km leveää salmea ylittävät monet lautat. Linja-autot ovat värikkäitä, ja niissä soi äänekäs musiikki.[25]

Vuonna 2010 Samoan väkiluvuksi arvioitiin 192 000. Väestön mediaani-ikä on 22,1 vuotta. 0–14-vuotiaita on 35,4 %, 15–64-vuotiaita 59,4 % ja yli 65-vuotiaita 5,2 %.[1] Väestönkasvua on rajoittanut runsas maastamuutto lähinnä Uuteen-Seelantiin, Australiaan ja Yhdysvaltoihin. Eliniänodote on 72 vuotta naisille ja 67 vuotta miehille. Suurin osa väestöstä asuu rannikoilla, ja noin 80 % asuu maaseudulla. Pääkaupunki Apiassa on noin viidesosa maan asukkaista.[5]

Samoalaiset ovat enemmistöryhmä saarilla (92,6 %). Muusta väestöstä suurin osa on eurooppalaisten ja polynesialaisten jälkeläisiä. 98,9 % väestöstä on kristittyjä.[6] Kristittyjen ohella maassa on pieni määrä hinduja, buddhalaisia, muslimeja, bahá’íta ja juutalaisia, joista suuri osa asuu pääkaupunki Apiassa.[26]

Puhutuin kieli Samoalla on polynesialainen samoan kieli. Sen lisäksi maassa on parisataa englanninkielistä.[27] Viralliset kielet ovat samoa ja englanti, englantia puhutaan toisena kielenä.[5]

Samoan saarella on vuonna 2019 puhjennut tuhkarokkoepidemia, johon on joulukuuhun 2019 mennessä kuollut 81 henkeä, pääasiassa lapsia. Sairastuneita on lähes 6 000.[28] Saarelle on julistettu kansallinen hätätila ja tauti yritetään saada kuriin rokotuskampanjalla.[29]

Apian hallintorakennuksia

Perinteinen samoalainen kulttuuri, Fa’a Samoa, on voimakas tekijä samoalaisessa elämässä ja politiikassa. Kyläpäälliköt, joiden katsottiin jatkavan perinnettä ja kulttuuria, olivat päättävässä asemassa vuoteen 1991 asti, jolloin maassa otettiin käyttöön yleinen äänioikeus. Päätöksentekijät valitaan edelleen näiden kyläpäälliköiden joukosta. Samoa on pitänyt historialliset tapansa, sosiaalisen järjestelmänsä ja kielensä vuosisatoja jatkuneesta eurooppalaisesta vaikutuksesta huolimatta. Kielestä on erikseen arkimuoto ja kohteliaisuusmuoto.[30] Samoan kieltä arvellaan vanhimmaksi säilyneeksi polynesialaiseksi kieleksi. Samoalaiset ovat Uuden-Seelannin maorien jälkeen toiseksi suurin polynesialainen kansanryhmä.[31]

Uskonto on tärkeässä asemassa vapaa-ajan ja sosiaalisen elämän hallitsijana. Monissa pikkukylissä elämä pysähtyy joka ilta iltarukouksen ajaksi.[31]

Samolaiseen arkiruokaan ovat perinteisesti kuuluneet kala ja kana, salaatti, juurekset kuten jamssi ja taaro, leipäpuunhedelmät ja kookospähkinät sekä kahvi ja kaakao. Ulkomailta tuodaan riisiä, voita, jauhoja ja sokeria. Päivän pääateria syödään yhdessä illalla.[30]

• Lonely Planet: South Pacific, Lonely Planet 2003

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Samoa Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Samoa Wikimatkoissa