Sammunjoki

Sammunjoki saa alkunsa Sastamalan Sammaljoelta ja Sammunjoen yläosaa kutsutaankin Sammaljoeksi aina Huittisiin asti. Vain viimeiset 6–7 kilometriä tunnetaan Sammunjoen nimellä. Muitakin nimiä on ollut käytössä kuten esimerkiksi Nanhianjoki ja Illonjoki.[2][4]

Sammun- ja Sammaljoki sekä niiden sivuhaarat virtaavat pääsääntöisesti savipohjaisen maaston läpi. Valuma-alueesta 28% on peltoa ja 68% metsämaata. Savikoilla korkeuserot ovat pienet ja siksi joki meanderoi paikoin voimakkaasti. Oja saavat toisinaan alkunsa kallioisella metsävyöhykkeellä, jolloin uomat ovat korkeuserojen vuoksi syvät ja kiviset. Metsävyöhykkeet erottavat peltoalueita toisistaan, jolloin koskia syntyy myös sinne. Joessa onkin toistakymmentä koskea. Savikoilla ilmenee viljelyn haittapuolina ravinteiden valuminen virtaavaan vesistöön. Sammunjoesta purkautuukin Kokemäenjokeen runsaasti ravinteita ja kiintoainesta, kun savipellot imevät sadevettä heikosti ja valuttavat sitä pintaa myöten ojiin.[2][4][5]

Vuodenaikojen erot joen virtaamissa ovat suuria. Keskivirtaama joen alajuoksulla on 3,4 m³/s, mutta se vaihtelee tulvahuipun keskiarvosta 45,8 m³/s kuivan kauden keskiarvoon 0,11 m³/s. Tulvat ovat yleensä lyhytkestoisia.[2]

Joen pääuomaa seuraa suurimman osaa matkaa jokin seudun kyläteistä. Joki virtaa esimerkiksi Sammaljoen, Illon, Räikänmaan ja Sammun kylien läpi. Sampu on Huittisten Lauttakylän lähitaajama. Sammussa joki alittaa valtatien 12.[4][5]

Sammunjoen kulku kuvaillaan tässä aloittaen sen suistosta ja edeten kohti joen latvavesiä. Kunkin kohteen ja sivuhaaran yhtymäkohdan etäisyys suistosta ja valuma-alueen suuruus ilmoitetaan sen yhteydessä suluissa.[1]

• Savioja (10,5 km ja 11,4 km²) virtaa lähinnä Saviojanmaan peltoaukealla.
• Rekioja (18,9 km ja 19,5 km²) juoksee Haarakorvelta Suontaustankulmaan, jossa oja painuu Salkinkoskenmaalla syventyneeseen uomaan ja yhtyy Rekikosken jälkeen Sammaljokeen.
• Mustisojan (20,1 km ja 12,1 km²) latvavedet lähtevät aivan Ylistenjärven länsipuolelta ja virtaavat Kämmäkän läpi Mustissuon läheltä Sammaljokeen.
• Pahaoja (27,8 km ja 9,3 km²) yhtyy Sammaljokeen Pärnänmaalla ja saa alkunsa Riuttaissuolta. Eräs sen haaroista tunnetaan Kalavirranojana.
• Klupukoskella (28,9 km) on joessa suvanto ja kosken niskalla yläpuolella lampi.
• Yltäissuonoja (32,1 km ja 15,6 km²) halkaisee pelloksi raivatun Yltäissuon aukean poikki. Pitkä oja saa alkunsa Roukanmaalta asti.
• Pikkujoki (35,7 km ja 44,3 km²) hakee vedet Houhajärven kylän alueelta. Siellä siihen liittyy laskuojat Hanhijärveltä ja Houhajärveltä.
• Ruokostenoja laskee Ruokojärven vedet hieman Pikkujokea ylemmäksi.
• Sammaljoen kylän alapuolelle Koivulan kohdalla laskee sekä Sammakkajärven että suuren tekoaltaan läpi virtaavan ojan vedet.
• Vahterinkulmalta saa alkunsa Lailujärvenoja ja virtaa Lailujärven läpi ja yhtyy Kraviojana Sammaljokeen Sammaljoen kylän yläpuolella.
• Rautaoja (48,3 km ja 11,8 km²) yhtyy Sammaljokeen Rautaniemen kohdalla.
• Murtoonmaanoja yhtyy Sammaljokeen hieman Rautaojaa ylempänä. Sen valuma-alueella ovat Iso-Kuovanen ja sen alapuolella laaja tekoallas. Näiden alapuolella yhtyvät vielä Pikku Murtojärven ja Murtojärven laskuoja.
• Yläjuoksulla (25,6 km²) joki haarautuu eri suuntiin. Joen pituus on enää 5,9 kilometriä. Useimmat seudun järvet kuuluvat eri valuma-alueille, mutta Vihdanlammi laskee Sammaljokeen.

Vuonna 2000 Illon kylässä toimineesta pesulasta pääsi jokeen kemikaaleja, joka tappoi kaloja noin 13 kilometrin matkalta alavirtaan päin. Muutaman ensimmäisen kilometrin matkalla kalakanta tuhoutui lähes täydellisesti.

Vaikka seutukunnalla käytettiin 1800-luvulla tuulimyllyjä viljan jauhantaan, rakennettiin Sammunjokeen myös vesirattailla pyöriviä myllyjä. Näistä on edelleen jäänteitä joen uomassa esimerkiksi Nanhiankoskessa ja Rekikoskessa.[2]

Tulvat vaivasivat myös Huittislaisten viljelyä. 1880-luvulla saatiin päätökseen kauan suunnitellut koskien perkaukset, joilla tulvahuippuja laskettiin alemmaksi. Vuosina 1925−26 perattiin Sammunjokea viiden kilometrin matkalta avaten neljä suurehkoa koskea ja nostamalla pääuomasta 20 000 m³ maata. Töihin osallistui parisenkymmentä Nahian ja Rekikosken maanviljelijää ja työt rahoitettiin lainalla ja valtionavulla.[8]

Joen virtauksille tuli käyttöä, kun puunjalostusteollisuus tarvitsi raaka-ainetta. Silloin Sammunjokea käytettiin tukinuittoon, kun takametsistä kuljetettiin puita Kokemäenjoen sahoille. Kosket perattiin kivistä vapaiksi, jotta tukit uisivat paremmin myös pienemmällä virtaamalla. Tämän vuoksi eräät kosket lakkasivat kohisemasta kokonaan ja esimerkiksi Pitkäkoski, Vääräkoski ja Iiverinkoski ovat kuin rännejä. Myöhemmät perkaukset liittyvät maatalouden peltojen kuvatukseen ja tulva-aikojen lyhentämiseen.[2][5]

• 
  Sammaljoki Sammaljoen kylässä
• 
  Nanhiankoski alaosa Huittisissa
• 
  Nanhiankosken yläosa
• 
  Sammun sillalta kuvattuna Kylä-Juuselan siltaa kohti, Huittinen
• 
  Sammun sillalta kuvattuna länteenpäin alajuoksulle

• Sammunjoen valuma-alueen muita vesistöjä: Ruokojärvi, Sammakkajärvi, Lailujärvi, Pikku Murtojärvi, Murtojärvi, Iso-Kuovanen, Vihdanlammi, Hanhijärvi ja Houhajärvi

• Leena Rannikko: Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet s.85–104^{[vanhentunut linkki]}