Sammalrikko

Sammalrikko (Saxifraga hypnoides) on monivuotinen, valkokukkainen rikkokasvi. Lajia käytetään myös koristekasvina.

Sammalrikko
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Saxifragales
Heimo: Rikkokasvit Saxifragaceae
Suku: Lehtirikot Saxifraga
Laji: hypnoides
Kaksiosainen nimi

Saxifraga hypnoides
L.
Katso myös

  Sammalrikko Wikispeciesissä
  Sammalrikko Commonsissa

Ulkonäkö ja koko
Sammalrikko muodostaa mattomaisia kasvustoja.

Löyhästi mätästävä ja rönsyllinen sammalrikko kasvattaa 10–20 cm korkeat, pystyt varret. Kukattomat varret ovat rentoja. Vesojen ja toisinaan myös kukattomien varsien kärjissä on joskus itusilmuja. Lehdet ovat syvään kolmiliuskaisia tai tasasoukkia, liuskat ovat otakärkisiä. Kaksineuvoiset kukat ovat väriltään valkoisia. Kukan verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä, heteitä on 10 kappaletta. Teriö on kolme kertaa verhiön pituinen. Emiö on kaksilehtinen ja enintään tyvestä yhdislehtinen, emilehtien tyvellä on mesisuomuja. Nuput ovat nuokkuvat. Suomessa sammalrikko kukkii kesäkuussa. Hedelmä on kaksiosainen ja monisiemeninen kota.[1][2]

Levinneisyys

Alun perin sammalrikko on kotoisin Luoteis-Euroopasta. Pohjoismaissa lajia kasvaa melko yleisenä Islannissa ja Färsaarilla sekä muutamin paikoin Norjassa.[2] Suomessa sammalrikkoa voi toisinaan tavata villiintyneenä maan eteläosista.[3]

Elinympäristö

Sammalrikolle tyypillisiä kasvupaikkoja ovat rinteet, soraikot, purolaaksot ja jokivarret. Laji on kalkinsuosija.[2] Suomessa laji on luonnonvaraisena harvinainen viljelykarkulainen.[3]

Käyttö

Sammalrikkoa viljellään koristekasvina pihoissa ja puutarhoissa.[3] Vielä yleisemmin viljellään sammalrikon ja mattorikon (S. rosacea) punertavakukkaista risteymää patjarikkoa (S. × arendsii).[2]

Lähteet
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).

Viitteet
  1. Retkeilykasvio 1998, s. 226, 229.
  2. Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 251.
  3. Retkeilykasvio 1998, s. 229.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.